Vuonna 1970 amerikkalainen nuori mies on tyttökaverinsa kanssa palaamassa lomalta Istanbulista Turkissa, mutta juuri ennen kotimatkan alkua mies jääkin kiinni huumeiden salakuljetuksesta. Mies on lastannut itseensä muutaman kilon hashista pikainen rahallinen voitto mielessä.
Mies vangitaan ja kuljetetaan oikeuteen, jossa hänelle luetaan syytteet ja lopuksi tuomio: muutaman vuoden täysylläpidollinen “loma” turkkilaisessa vankilassa. Päästyään vankilaan mies huomaa varsin pian että maan tavat ja vankeinhoito eivät olekaan ihan suoraan verrannollisia kotimaan oloihin.
Turkkihan on tänäkin päivänä esillä juuri ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Maan asukkailla ei ole juuri minkäänlaisia oikeuksia, joten kuvitelkaa kuinka paljon huonommin asiat voivat olla ulkomaalaisella, joka on teljetty vankilaan. Tämä elokuva perustuu nimittäin tositapahtumiin.
Elokuvalta on ihan turha odottaa actionia ainakaan siinä perinteisessä tappelu- tai ammuskelumuodossa. Sen sijaan elokuva tarjoaa pohdiskelua siitä, miten oma pälli kestäisi vastaavassa tilanteessa. Vankilaolojen kurjuus tuodaan hyvin esille; ainakaan minä en haluaisi turkkilaiseen vankilaan… Pääosanäyttelijä vetää roolinsa ok, vaikka hän ei muun kaartin kanssa mitään mullistavaa teekään. Elokuva voitti vuonna 1978 kaksi oscar-pystiä, musiikista (Original Score) ja muokatusta käsikirjoituksesta (Screenplay Based on Material from Another Medium).
Vankilaelokuvista tämä oli sieltä masentavammasta päästä, mutta kuitenkin mukaansatempaava. Katsomisen arvoinen elokuvien harrastajille.
