Tekoäly. Skynet tulloo vaiko sittenkin auvoista eloa kaikelle kansalle? Tähänkin kysymykseen ruotsalainen, vaihtoehtoiseen todellisuuteen sijoittuva Hubotit lähtee rohkeasti vastaamaan. Sarjan maailmassa on jo vuosikausia sitten keksitty hubotit, joista muodostunut teollisuudenala vaikuttaa jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Löytyy niin hoiva, panopuu, kotityö kuin seurahubotteja, oikeiden ihmisten (sarjan nimi ruotsiksi on juuri tuo eli äkta människor) suhtautuminen näihin miltei täysin aidonnäköisiin sekä oloisiin otuksiin vaihtelee suuresti. Älykästä draamaa lienee siis luvassa?
Kyllä ja nej. Kattava katsaus hubottiteknologian mahdollisuuksiin antaa älyllistä pureskeltavaa useamman pähkinäpussin verran (ei allergikoille). Hubotit vievät työt, mitäs oikeat ihmiset sitten tekevät? Seurarobottiinsa kiintyy kummasti, onko se ns. normaalia tahi hyväksyttävää? Miten hubotti kokee maailman? Pystyvätkö nämä olennot ymmärtämään asioita syvällisesti vai ovatko ne vain kalliita mekaanisia laitteita? Suurien sekä reaalitodellisuudessa pian relevanttien kysymysten äärellä keikutaan. Sarjan ensimmäinen kausi pohtii asioita kiitettävällä pieteetillä. En lähde spoilaamaan tapahtumia sen enempää. Tyydyn vain toteamaan ettei harmaan sävyjä kenties löydy aivan viittäkymmentä, mutta ainakin seitsemään ylletään yhtä kaikki.
Sitten jakelen pieniä moitteita, jotka yleisemminkin esiintyvät pidemmissä narratiiveissa, toisin sanoen useammin tv-sarjoissa kuin elokuvissa. Tahallinen väärinymmärtäminen. Tarttuminen lillukanvarsiin. Toinen puhuu vakavasta ongelmasta, kumppani jaarittelee itsepäisesti säästä. Tietyt konfliktit lyhenisivät huomattavasti, jos hahmot sanoisivat kaksi sopivaa sanaa sen sijaan, että kiertelisivät probleemaa kuin katti koiranmakuisia naksuja. Varsinkin fraasi “en voi kertoa” raivostuttaa. Ja kyllä, päällisin puolin päätöksille vaieta vielä toistaiseksi on kaivettavissa looginen syy. Pikkuisen ihmismäisen kanssakäymisen kantta raottamalla ei. Toinen silmään pistänyt seikka koskee sattumia. Nosta sattumakortti; voitit toisen palkinnon kauneuskilpailussa, nouda pankista 100mk tai mene suoraan vankilaan kulkematta hubottimarketin kautta.
Henkilöhahmoja on sarjassa rutkasti ja hyvä niin, huolimatta monista juonilangoista kokonaisuus sinnittelee kasassa. Yllättäen hetkellisesti ummehtuneelta tuntunut juoniaihio alkaakin kiinnostaa ja toisinpäin. Kuitenkin välillä yksityiskohdat solahtelevat liiankin sujuvasti liitoksiinsa. Esimerkiksi henkilö A tietää että B, koska C:llä on esine D. Yllättäen C tunteekin A:n työnsä kautta ja he haluavat saman esineen D. Aika moni toimija limittyy toisiin tapahtumiin jonkin pienen yksityiskohdan kautta. Pienet piirit ja silleen. Toki ymmärrän ettei juoneen putkahtava olennainen elementti voi olla tuntematon Lasse Andersson Uumajasta. Silti näkisin jossakin epäonnistuttaneen, kun hetkittäin “sattuipa nasevasti” fiilis iskee kesken ultraviihdyttävän jakson.
Näyttelypuolesta propsit koko poppoolle. Ihmishahmot ovat järkeviä aikuisia, jotka punnitsevat tekojaan elämänkokemuksiensa perusteella, lukuunottamatta mainittuja jankkaushetkiä. Koko skaala kepeydestä nyyhkisnyyhkikseen on käytössä eikä tunnenappuloilla pelailu voinut olla koskettamatta. Myös hubottien näyttelijät vetäisivät oivallisesti roolinsa, joissa aavistuksen jäykät liikkeet sekä ulosanti kuuluivat asiaan. Näiden robottien maskeeraus näytti hyvältä siinä mielessä, ettei liiallisen erilaisuuden korostuksen makua muodostunut vaan vaatetusta myöden mukana on tekijätiimillä ollut realistinen visio. Sääli ettei kauden taustalla häärivä salaisempi juonikuvio kanna takaumineen kuten toivoisi, sillä siitä puuttuu samanlainen uskottava ote. Yksi tiedemies, yksi unelma. Ihminen vai ei. Se selviää ensi kaudella. Pirun cliffhangerit.
Elikkäs tiivistäen kelpo työtä svedulandiasta. Ajatuksiaherättävä sarja, jonka huonot puolet puskevat esiin vain satunnaisesti. Mitä merkitsee olla oikea ihminen, äkta människa. Älä äänestä tuota puoluetta (vertailu tosielämän ruotsidemokraatteihin on naurettavan helppoa) vaan katso sarjasta eväitä näkökantasi muodostamiseksi. En usko, että joudut pettymään, jos hyvin tehdyt tulevaisuudenvisiot kiinnostavat ja haluat ymmärtää erilaisten ihmisten toimintaa suhteessa elinmuotoon, mitä kohti mekin olemme kovaa vauhtia matkalla.
