Terrence Malick on erikoinen yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja. Malickin hämmästyttävä taiteellinen silmä sekä runollinen ilmaisuvoima ovat niin musertavia, että hän jättää varjoonsa lähes kaikki muut yhdysvaltalaiset elokuvaohjaajat. Malickin kolmas ohjaustyö Onnellisten aika osoittaa Malickin elokuvallisen taianomaisuuden jokaisella osa-alueella.
Richard Geren esittämä Bill on kiertolainen, joka etsii onnea yhdessä rakastettunsa Abbyn (Brooke Adams) kanssa. He esiintyvät sisaruksina ja mukana on Abbyn oikea sisko Linda (Manz), joka toimii elokuvan kertojana. Kolmikko päätyy sadonkorjuutöihin suurelle tilalle, jota johtaa nuori rikas poikamies (Shepard), joka rakastuu Abbyyn.
Kolmiodraama voi tuntua kliseiseltä, koska ne on jo nähty moneen kertaan. Onnellisten ajassa kolmiodraama on niin tuoreesti ja erittäin hyvin tehty, että tuntuu ettei olisi ikinä niitä katsonutkaan. Dialogia ei elokuvassa hirveästi esiinny, tapahtumista kertoo Lindan naiivien ja lapsenomainen ääni. Elokuva on parhaimmillaan mykkäelokuvaa, jonka tunnelmaa korostaa Ennio Morriconen satumaisen kaunis musiikki, joka sopii elokuvaan liiankin hyvin.
Näyttelijät eivät missään vaiheessa varasta elokuvaa itselleen, vaan elokuva on täysin Malickin rautaisissa käsissä ja hän johtaa elokuvaa, kuten kunnon elokuvanohjaajan pitääkin. Malickin tavaramerkkeihin kuuluva maisemien ja eläimien kuvaamien on kaunista katseltavaa ja itseäni se viehättää hyvin paljon. Malick on ainoa elokuvaohjaaja, jonka jokaista elokuvaa voi sanoa kauniiksi ja runolliseksi.
Jos nyt näyttelijöistä pitää jotain sanoa, niin Sam Shepard tekee näyttelijöistä kaikista uskottavimman ja tunteikkaimman roolin. Gere ja Adams ovat oivallinen pari rakastavaisina, jotka eivät löydä onnea mistään.
Onnellisten aikaa voidaan kuvata yhdellä adjektiivilla ja se on kaunis. Kauneuden alta löytyy moraalinen sanoma rahan ja onnen tavoittelusta. Ihmiset hakevat onnea pahimmillaan muiden kustannuksella. 1900-luvun alkupuolella sijoittuva tarina kertoo tämän yhteiskunnan luokkajärjestelmän kautta.
Elokuva ei kestä kuin puolitoista tuntia, joten sen voi jokainen katsoa. Lyhyestä ajastaan huolimatta Onnellisten aika onnistuu kertomaan sanomansa paremmin kuin useimmat muut paljon pidemmät elokuvat.
