Mihin tässä maailmassa voi enää luottaa kun Danny DeVitonkaan mukana olo ei takaa hyvää naurupläjäystä. Kovasti hommassa on yritystä, mutta juttu ei vaan oikein lähde kantamaan koskaan kunnolla.
Martin Lawrence on tänäpäivänä “melkein” iso stara, mutta äijän elehtiminen ei oikein jaksa naurattaa. Jos lähtee vertailemaan komedian black brothereita niin eittämättä Rush houreissa nähtävä Chris Tucker on huomattavasti huvittavampi ukko, kuten on myös Eddie Murphy.
DeVito on on tässä pläjäyksessä ökyrikas Max Fairbanks, jonka kotia Lawrencen esittämä voro Kevin Caffrey erehtyy ryöstämään. Max saa Kevinin rysän päältä kiinni ja vie tältä onnensormuksen sotasaaliina. Kevinille tulee pakkomielle hankkia sormus takaisin ja Maxilla taas pakkomielle pitää sormus. Kevin käy joukkoineen Maxin rakentamaa imperiumia vastaan, mutta Max ei vähästä säikähdä.
Leffasta tulee jotenkin löyhästi mieleen hienoa mustaa huumoria pursuileva Ruusujen sota. Siinähän aviopari raastoi toisiaan hulluuden partaalle seisten tiukasti omien periaatteidensa takana. Kas kummaa, DeVitohan oli siinäkin mukana, tosin ei kumpanakaan riitelevänä osapuolena. Jotain samoja elementtejä Konnasodassa on, mutta homma ei oikein vain onnistu. Kellon vilkuiluksi menee leffan katsominen.
