Latvian kuuluisimmaksi luonnehditun ohjaajan, Laila Pakalninan, tuotantoa ei juuri Suomessa näe. Ei tosin näe paljon muidenkaan latvialaisten elokuvia, ellei joukkoon lasketa Teuvo Tulion tuotoksia (Tuliohan syntyi latvialaisperheeseen ja tunnettiin myös nimellä Theodor Tugai). Pakalnina on tutkinut Tuliota. Sitäkin isompi juttu lienee, että hän on opiskellut alalle Moskovan kuuluisassa laitoksessa. Tämä nostaa odotuksia, totta kai. Ja jos leffassa on imua, se on tietysti pakko katsoa loppuun asti.
Kengässä on jotain. Näkemästäni esityksestä jäi hiertämään eniten ehkä se seikka, että leffasta pyöritettiin tekstittämätöntä kopiota. Kengän huumori aukeaa silti ilman kielitaitoakin. Muutamat harvat vitsit ovat visuaalisia ja ihanan arkisia. Humoristisen huippunsa Kenkä saavuttaa Pakalninan muuttaessa ihmiset joukoksi potretteja. Ja miksi? Kenkä esittelee aluksi kolme partioivaa sotilasta, jotka löytävät rannalta naisen kengän. Koska eletään 1950-lukua ja Latvia on Neuvostoliiton vallan alla, tämä on iso keissi. Paikalle hälytetään pieni armeija ja kohta on täysi toiminta päällä. Isojen pamppujen mielestä kengän löytyminen viittaa siihen, että joku on loikannut meren yli ja loikkari on tietenkin saatava kiinni. Solttukolmikko saa käskyn kiertää rannikkokaupunki ja testata kenkää jokaisen vastaantulevan naikkosen kinttuun. Kuin Tuhkimossa. Homma on mieletön, mutta niin on tuolloinen maailmakin. Ihmiset eivät kuitenkaan taivu. Siinä piilee Kengän ydin.
Elokuva on kuvattu kauniisti mustavalkoisena. Kamera viipyilee pitkään aurinkoisilla mukulakivikaduilla, persoonallisissa ihmishahmoissa ja yleisesti ottaen vanhahtavassa miljöössä. Kuva on käsitelty niin, että se näyttää vanhemmalta kuin onkaan (pölyä, vähäistä hyppimistä jne.). Musiikkia leffassa ei varsinaisesti ole. Näyttelijät vaikuttavat aidoilta, tähän on varmasti vaikuttanut Pakalninan kokemus dokumenttielokuvan parista. Kokonaisuutena Kenkä on mielenkiintoinen elämys, mutta ei silti mikään varsinainen klassikkoteos. Kannattaa kuitenkin vilkaista, jos se sattuu näppeihin.
