Kaikki tuntevat RMS Titanicin kohtalon. Tuo uppoamattomaksi kutsuttu maailman suurin laiva upposi pohjoiselle Atlantille keväällä 1912 törmättyään jäävuoreen. Harvempi kuitenkaan tuntee Titanicin kahden sisaraluksen RMS Olympicin ja HMHS Britannicin kohtaloa. Olympic päätyi aikoinaan romutettavaksi, mutta Britannic koki Titanicin karun kohtalon upotessaan Välimereen syksyllä 1916. Britannic oli joutunut ensimmäiseen maailmansotaan heti valmistuttuaan ja ilmeisesti aluksen upotti saksalainen miina, johon se vahingossa törmäsi.
Titanicin traaginen tarina on poikinut lukuisia elokuvia, joista tunnetuin on epäilemättä James Cameronin ohjaama vuonna 1997 valmistunut käsittämättömän kallis suurelokuva. Elokuva saavutti uskomattoman suosion ja mahdollisesti tämä seikka sai Brian Trenchard-Smithin ohjaamaan muutama vuotta myöhemmin valmistuneen TV-elokuvan Britannic, joka kertoo Titanicin sisaraluksen viimeisistä päivistä ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa.
Tarinan idea on seuraavanlainen: HMHS Britannic toimii Britannian laivaston sairaala-aluksena. Saksassa epäillään, että laiva on vain naamioitu sairaala-alukseksi, jotta se voisi rauhassa salakuljettaa aseita Saksaa vastaan taisteleville sotilaille. Niinpä Saksan salainen palvelu soluttaa agenttinsa Britannicin miehistön joukkoon selvittämään asiaa ja sabotoimaan alusta. Vastaiskuna Iso-Britannia lähettää laivalle oman agenttinsa selvittämään, kuka tämä soluttautuja on.
Mielenkiintoista Vai onko? Näin aluksi elokuva saattaa kuulostaa aivan tyypilliseltä vakoiludraamalta, johon on sekoitettu traagisia katastrofielokuvan aineksia, mutta todellisuudessa se on elokuvana rajusti keskivertoa huonompi. Vaatii suurta taitoa luoda Britannicin kohtalosta mielenkiintoinen elokuva, sillä laivan viimeiset hetket eivät sisällä samanlaista dramatiikkaa, kuin Titanicin tapauksessa. Titanic oli loistelias matkustajalaiva, joka vei mukanaan meren pohjaan valtavan joukon ihmisiä, Britannic on Britannian laivaston käyttämä sairaala-alus, jonka turmassa kuoli vain joitakin kymmeniä ihmisiä. Lisäksi Britannic upposi hyvin nopeasti, eikä elokuva siksi tarjoa Titanicin tavoin piinaavaa odotusta, kun vesi hiljalleen nousee. Elokuvasta on vaikeaa keksiä mitään todella onnistunutta asiaa. Eikä niitä taida ollakaan. Laiva on kömpelösti animoitu ja uppoamiskohtauksessa tekisi mieli melkein itkeä. Ei siksi, että se olisi mitenkään koskettavaa, vaan siksi, että tämä koh!taus – jonka kuuluisi olla elokuvan kliimaksi – on toteutettu käsittämättömän surkeasti.
Elokuvan olisi vielä jotenkin saattanut pelastaa se, ettei kahden toisiaan vakoilevan, eri sukupuolta olevan agentin välille olisi kehitetty kliseistä ja todella typerää rakkaustarinaa. Elokuva menettää viimeiset uskottavuuden rippeenä viimeistään siinä vaiheessa, kun merimiehet alkavat räjäytellä saksalaisia torpedoja käsikäyttöisellä konekiväärillä. Tällaiset typeryydet tuhoavat jo ennestään huonon elokuvan.
Britannic on hyvä esimerkki elokuvasta, jossa mikään ei oikein toimi. Huonosti näytelty, surkea tarina, josta naurettavat tietokoneanimaatiot, ärsyttävät kliseet ja vääristellyt historialliset faktat tekevät vielä järkyttävämpää soopaa. Elokuvasta näkee, että jonkin verran on yritetty, mutta tahto ja rahat eivät ole riittäneet. Paremmalla kaartilla ja jonkun toisen ohjaajan käsissä Britannicista olisi saattanut saada siedettävän kokonaisuuden, mutta nyt se on vain surkea epäonnistuminen. Huonosti historiallisiin tapahtumiin sovitettu elokuva, joka ei montaa katselukertaa kestä. Yksikin kerta tuottaa tuskaa.
nimimerkki: Bukarest
