Leslie Nielsen opetti minulle aikoinaan komedian. Hänen pelleilynsä Mies ja alaston ase -trilogiassa ja agenttiparodiassa Spy Hard naurattivat kerta toisensa jälkeen. Sen vuoksi näihin uudempiinkin Nielsenin leffoihin tulee nykyisinkin aina tutustuttua, vaikka ne eivät laadulla häikäisekään. Luutalätkää-leffassa Nielsen on DVD-kannen esittelytekstin suurista lupailuista huolimatta aika pienessä sivuosassa.
Kanadalainen koomikko Paul Gross esiintyi meidänkin televisiossa Chicagon ratsupoliisi -nimisen sarjan myötä. Sarjan loputtua hän yritti luoda elokuvauraa ja vuonna 2002 ilmestyi curlingista kertova pläjäys, jonka Gross oli itse sekä käsikirjoittanut että ohjannut ja näyttelipä hän vielä pääosankin. Syntyi kokonaisuus nimeltä Luutalätkää.
Tarina on hyvin kliseinen. Se kertoo entisestä loistavasta curling-joukkueesta, joka pistetään kasaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. Grossin tulkitsema Chris Cutter palaa kaupunkiin, kun entinen curling-valmentaja kuolee. Vainajan toivomuksesta vanha jengi lähtee kilpailemaan Kultaisesta Harjasta. Chrisin pitää lisäksi sopia välinsä isänsä kanssa (Nielsen) ja hoitaa homma loppuun entisten vaimoehdokkaiden kanssa.
Curling nousi Suomessa suosioon Torinon Olympialaisten jälkeen, joten tämän leffan aihepiiri on aika ajankohtainen. Tämä leffa on kuitenkin ennemmin kliseisen pikkukaupunkitarina kuin suuri elokuva curlingista. Elokuva on vanhaa tuttua tavaraa, jota katselee ihan mielellään ilman haukottelua, mutta katsomisen jälkeen se vaipuu hyvin pian unohduksiin. Leffa yrittää luoda draamaa, mutta kun hahmot ovat kliseisiä pintaraapaisuja, niin siinä ei onnistuta. Kivan annoksen huumoria sisältävä näppärä sanailu sekä kulahtaneen aidonoloiset kanadalaismaisemat toimivat elokuvan pelastajina. Näyttelijätyöskentely ei ole mitään kummoista, mutta ei mitään surkeatakaan. Parhaiten jää mieleen Nielsenin tällä kertaa hillitty roolisuoritus päähenkilö-Chrisin isänä ja Peter Outerbridge rentunoloisena James Lennoxina.
Keskitasoa edustava leffa, joka kannattaa katsastaa leppoista komediaa etsiessä, ei tule ainakaan pettymään. Nielsen-fanitkin saavat nähdä suosikkinsa parasta 2000-luvun materiaalia.
