Olen erittäin suuri Steven Spielberg -fani, joten tietenkin katson hänen kaikki elokuvat, olkoon millaisia vain. Yleensä pidän Spielbergin elokuvista ja jotkut jäävät keskiväliin, mutta paljon ei löydy elokuvia mistä en pitäisi. A.I. Tekoäly sijoittuu keskiväliin. Se on hieno kuvaus, mutta jokin siitä puuttui.
Elokuva on tulevaisuuden pinokkiotarina, jossa Haley Joel Osment esittää robottipoikaa, joka on oikean pojan näköinen ja jolla on ihmisen tunteet. Kuitenkaan hän ei ymmärrä kaikkea ja tekee pahan asian, josta hänen vanhempansa ei tykkää, joten he päättävät lähettää robotin pois. Pieni robottipoika ei ymmärrä sitä ja luulee että he voisivat rakastaa ja ottaa hänet takaisin jos hän olisi oikea pikkupoika. Ja vastaus ongelmaan on sininen keiju. Matkasta ei tule helppo olemaan ja hän tutustuukin robottigigoloon, jota Jude Law esittää. He päätyvät yhteen ja aikovat auttaa toisiaan, mutta vielä pitäisi löytää se sininen keiju.
Lähes kaksi ja puoli tuntia kestävä elokuva ei jaksa pitää otettaan loppuun asti. Kestoa on liikaa ja se rassaakin elokuvan kulkua, kun jotkin asiat olisi saanut jättää pois tai nopeuttaa niitä. Mutta se jääkin ainoaksi negatiiviseksi asiaksi elokuvasta, vaikka jotain siitä puuttuikin lisäksi. Mutta elokuvan positiivisiin puoliin. Nuori Haley Joel Osment on elokuvan paras anti. Hän on oikein todellinen tulevaisuuden näyttelijä. Pojalla ei ole ollut kuin pari roolia ja hän on loistanut kaikissa. Ei Jude Law ole myöskään pekkaa pahempi. Spielbergin ohjaustakin on hyvä katsella samoin kuin tulevaisuutta, jota on kuvattu hienosti.
A.I. Tekoäly on hienosti tehty elokuva samoin kuin näytelty, mutta kestonsa takia ja sen “jonkun” puuttumisesta joudun antimaan vain kolme tähteä. Harmi juttu, kun ensimmäisen kerran joudun vähentämään pisteitä Spielbergin elokuvasta keston takia, yleensä ne ovat liian lyhyitä.
