Kirkuvia teinityttöjä, räikeitä värejä, svengaavaa popmusaa, hasiskeksejä ja Watergaten faktojen sommittelua heppoiseen huumoriin.

6.10.2004 22:50

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Dick
Valmistusvuosi:1999
Pituus:94 min

Yhdysvaltain presidentti Nixonin virkakausi jäi aikoinaan pahasti kesken Watergate-skandaalin vuoksi. Nixon joutui eroamaan 9.8.1972 ja mukana meni iso liuta poliitikkoja. Kyseinen skandaali on kipeydestään huolimatta yhä suosittu kaffekuppikeskusteluiden kestoaihe. Se on myös Dick-nimisen komedian aihe.

Mitähän on mahtanut liikkua Andrew Flemingin päässä, kun hän on alkanut aikoinaan sovittamaan polittista jättiskandaalia hömppäkomediaksi. Samapa tuo, varsin puisevalta jälki tuntuu, jos ei huomioi skandaalin taustoja mitenkään. Vaikka kuori on varsin ohut, niin Fleming on tehnyt näppäriä ratkaisuja elokuvaan. Skandaalin vaiheet ilmestyvät ruutuun toinen toisen perään ja pääosatyttöjen (Dunst & Williams) bimboenrergialla kyllästettyinä.

Watergaten salaperäinen takapiru Syvä kurkku eli Deepthroat on saanut kaikkien aikojen selityksen, ja etenkin Nixonin nauhoista oikeasti puuttunut pätkä on selitetty upeasti teinitytön 18-minuutisella rakkauden vuodatuksella. Varsin keskinkertainen näyttelijä Michelle Williams tekee tunnustuksen vielä tyylillä, enpä ole vielä kuullut yhtä komediallista ”I love you” – lausahdusta kuin ko. scenessä.

Kirsten Dunst ei ole aivan omimmillaan, vaikka tyhmyyksien töksäyttely menee ihan kunnialla läpi. Energiaa pääkaksikosta ainakin riittää. Mukana häärii varsin hieno joukko. Maikkarilta Pari jäbää, tyttö ja pizzapaikkakin (vai mikä lie) – halpissarjan Berginä paremmin tunnettu Ryan Reynolds röyhtäilee, Harry Shearer taiteilee taustalla ja SNL:n loistava ja mielipiteet kahtia jakava Will Ferrell käy esittämässä toimittajaa. Dan Hedaya on itse herra resitentti eli Dick.

Melko lyhyeen tarinaan on saatu muutama loistosketsi. Teinitytön ihastuksissaan esittämään ”Mistä tiesit nimeni? – kysymykseen ”Se on kirjailtu puseroosi” on ihan jees ja kesken kaiken karjaistu “et saa ”Dickin” antaa hallita elämääsi!” naurattaa. Eli jos kaipaa ruudulle kirkuvia teinityttöjä, räikeitä värejä, svengaavaa popmusaa, hasiskeksejä ja Watergaten faktojen sommittelua heppoiseen huumoriin, Dick on kiva ajanviete. Muuta rainasta ei löydykään. Ilman Watergate-taustoja se on täysin lässähtänyt pannukakku. Pienen faktapaketin kanssa paljon, paljon parempi. Leffan päätössanoihin ”You suck, Dick!” on hyvä päättää revikkakin.

Arvosteltu: 06.10.2004

Lisää luettavaa