Antonio Bay on pieni kaupunki Kaliforniassa ja se valmistautuu juhlimaan satavuotispäiväänsä. Paikkakunnan pappi Malone (Hal Holbrook) löytää asiakirjan joka paljastaa veriteon kaupungin menneisyydestä ja asianomaiset tulevat kuokkimaan usvan mukana. Soppaan sotkeutuu yöradion DJ Stevie Wayne (Adrienne Barbeau), kaupunkiin liftaamalla päätynyt Elizabeth (Jamie Lee Curtis) ja kalastajajermu Nick (Tom Atkins) ja luonnollisesti pormestari Williams (Janet Leigh) saa uusia huolenaiheita.
John Carpenter omaa varsin kirjavan uran, sillä siihen mahtuu genrensä huippukohtia ja yhdentekevää huttua. Nyt käsittelyssä oleva [I]Usva[/I] on juurikin uran aloittaneiden kulttiteosten seuraaja ja harjoitustyö todelliseen genretitaaniin. Joka tapauksessa kummitusjutun juoni saa kuorrutteekseen [I]chiaroscuro[/I]-ilmeen, hienoisen annoksen brutaalia väkivaltaa Rob Bottinin käsistä ja ohjaustyön lisäksi Carpenter laittaa nuotit säestämään. Joka tapauksessa ikivanha rakenne taipuu uuteen välineeseen ja Carpenter saa mukaan tarvittavan annoksen ihmetystä ja tuntemattoman uhkaa. Ainoastaan henkilöhahmojen latteus haittaa, mutta se onkin genren itsensä ongelma.
Adrienne Barbeau on elokuvan tarkkailija jolle tulee erittäin autenttinen syy olla epäammattimainen juontonsa sisällön suhteen. Jamie Lee Curtis on jokseenkin hipahtava liftari ja Tom Atkins on karhean rehti persoona. Hal Holbrook on katuva pappi joka oppii vähemmän kauniista menneestä ja Janet Leighin rooli toimii, mutta huomattavasti samannäköisten äidin ja tyttären roolitus samaan elokuvaan missä he eivät ole sukua iskee silmään.
Sisältöpuhdas kummitusjuttu ja Carpenter osoittaa että niinkin antiikkinen aihe kaikkine käänteineen toimii elokuvavälineessä. Rytmitys hieman tökkii, mutta sen sietää leffan ollessa varsin tiivis paketti.
