Oletetaan, että joukko intohimoisia The Lord Of The Rings -faneja kokoontuu yhteen ja alkaa filmata täytettä Peter Jacksonin trilogian ensimmäiseen osaan kolmen tonnin kolehtibudjetilla. Lopputuloksen voisi kuvitella pyörivän paikallisen elokuvakerhon kokoontumisissa extreme-fanien friikkiviihteenä. Mutta ei. Tämä 38 minuutin mittainen hd-filmille alun perin tallennettu harrastelijaelokuva ladattiin nettiin 3.5.2009 ja lokakuuhun mennessä sen oli katsonut 3,5 miljoonaa kävijää. IMDB otti THFG:in vastaan antamalla sille 7,3 tähteä. THFG on niittänyt yleisön suosiota ja saanut osakseen tunnustusta monilla alan ammattifoorumeilla.
THFG:n tapahtumat sijoittuvat Jacksonin trilogian ensimmäisen osan The Fellowship of the Ringin aikaan. Siinä Bilbon syntymäpäivän jälkeen Gandalf-velho katosi joksikin aikaa ja palasi jonkin ajan kuluttua lähettääkseen Frodon kiireenvilkkaa sormuksen kanssa pois Konnusta. Tähän Gandalfin poissaolon aikaan, joka Jacksonin leffassa sivuutetaan, sijoittuu saumattomasti The Hunt For Gollum. Bilbo Reppulin synttäreiden jälkeen Gandalf lähettää Konkarin jäljittämään Klonkkua, jonka tämä tavoittaakin Synkmetsässä. Klonkun kuulusteluissa selviää, että se on käynyt aina Mordorissa saakka ja Sauron siis arvattavasti myös tietää sormuksen olevan Konnussa Reppuleilla. Gandalfille tulee kiire lähettää Frodo pois Konnusta ja The Fellowship of the Ring voi jatkua…
Loistavasta amatööriohjauksesta vastaa Chris Bouchard ja näyttelijäsuorituksetkin ovat mainioita kun muistaa, että liikeellä ollaan fanipohjalta. Erityisesti Patrick O’Connor Gandalfina vakuuttaa, mutta myös Adrian Webster tekee Konkarina mukiinmenevän suorituksen. Maskeeraus ja puvustus on toteutettu fantastisesti ja ei voi kuin ihmetellä sitä suvereniteettia, jolla tämä vapaaehtoisporukka on hahmojen visuaalisen luomisen ottanut haltuunsa. Audiopuoli on todella hieno ja vastaa suurelta osin tunnelmasta. THFG sountrack on elokuvan linjan mukaisesti vapaasti ladattavissa internetistä. Tunnelma etenee aidon jacksonilaisessa LOTR-hengessä ja paikka paikoin voi jopa kuvitella pätkän kuuluvan itse trilogiaan, niin pettävän hienosti ovat fanittajat kunnianosoituksensa Jacksonin eepokselle ja Tolkienille itselleen taiteilleet.
Hehkutukset sikseen, aivan ongelmitta ei tämäkään ihmeporukka ole hommaa hoitanut. Näyttelijät ovat amatöörejä eikä ammattistuntteja ole käytetty, joten etenkin taistelukohtauksissa eron havaitsee. Konkarin ottaessa yhteen örkkilauman kanssa näyttelijät varovat nopeita liikkeitä ja meno on kuin larppaajien kevätkarnevaaleista Suomenlinnan muurilla, joskin muutamissa kohdissa on taitavalla leikkauksella onnistuttu luomaan jokin aidompi efekti.
Ei ole yllätys, että trilogiassa cgi-llä toteutettu Klonkku on ollut suurin murheenkryyni harrastelijoille, joilla ei ole ollut huipputeknologiaa käytössään. Ongelma ratkaistaan kuvaamalla Klonkkua sellaisenaan vain muutamissa otoksissa ja kaukaa. Vangitsemisen jälkeen Aragorn ujuttaa sen kätevästi juuttisäkkiin, missä se sitten suurimman osan ajasta viettääkin. Käsikirjoitus on valitetttavan yksioikoinen ja juonellisesti elokuva on putkijuoksu. 38 minuuttia ei järin monimutkaisille kuvioille riittäisikään, mutta tästä toteutuksesta ei löydy minkäänlaisia käänteitä tai draamallisia kohokohtia henkilökasvusta puhumattakaan.
THFG:n ansiot piilevätkin siinä, että tämä viikkorahabudjetilla tehty fanittajapätkä on toteutettu tunnelmallisesti lähes yksi yhteen LOTR-trilogian kanssa.
