Kääpiöt ovat vielä nykypäivänäkin kuuminta hottia. Tämän kaiken keksivät jo vuonna 1938 Fred Myton ja Clarence Marks. Että tehdä elokuva, jossa on pelkkiä kääpiöitä. Ajatus on jo jokseenkin häiriintynyt, mutta loppputulos jakanee kansan mielet kahtia tai ehkä jopa kolmia.
Juonessa ei ole mitään jota kannattaisi erityisemmin alkaa kertoilemaan. Kääpiöt asuvat jossain päin Yhdysvaltoja. He laulavat, tanssivat ja ratsastava poneilla. Tässä koko juoni tärkeydessään.
Night Visions tarjosi minulle tämän mahdollisuuden nähdä yhden elokuvahistorian kummallisimmista teoksista. Tartuin tilaisuuteen, mutta en siitä kuitenkaan erityisemmin mitään kiksejä saanut. Omalta osaltani katsominen meni puolessa välissä pilkkimiseksi (joka tarkoittaa muuten jotain unen ja todellisuuden sekaista tilaa, jota tulee kyseisellä festareilla harrastettua useaan otteeseen.
Jottei tämä nyt aivan menisi asian vierestä kertomiseksi, niin karataan nyt vielä lisää sivuraitelle. Koska elokuva oli niin lyhyt esitettiin ennen sitä esitettiin muutamia NV-tyyliin sopivia vanhoja mainoksia, loistava tupakkavalistusvideo Wizard of No ja toiveuusintana Bill Cosby lukemassa lastensatuja. Miksi kerron kaiken tämän. Siksi, että nämä edellä mainitut kuriositeetit olivat paljon parempia kuin The Terror of Tiny Town. Eipä silti, etteikö pääelokuvassakin olisi jotain omituista hohtoa ollut.
