Tarinan ajatus vaikutti luettuna melko mielenkiintoiselta. Evanilla on ollut aivojensa kanssa ongelmaa koko ikänsä. Mies kärsii omituisista “blackouteista”, jossa yksittäinen hetki saattaa kadota aivan yhtäkkiä. Leffa lähtee liikkeelle Evanin nuoruudesta, jossa nämä blackoutit ovat tavallaan avaintekijöitä tulevaisuuden kannalta. Luvassa on nippu tapahtumia ja outoja katoamistemppuja, joihin palataan leffassa myöhemmin. Nykyajassa, josta leffaa on reilu puolet, Evan opiskelee yliopistossa ja huomaa yhtäkkiä pystyvänsä siirtymään ajassa takaisin nuoruuteen. Mies päätyy vähän fiksaamaan menneitä ja tosiaan ne mustat hetket ovat avaintekijöitä, nyt vaivanneiden menneiden tapahtumien kulku paljastuu katsojallekkin vähitellen.
Leffan ideahan perustuu aikamatkaajan perussääntöön: “älä muuta mennyttä sillä voi olla arvaamattomia seurauksia tulevaisuudessa”. Näiden asioiden kanssa on painittu esim. leffoissa Paluu tulevaisuuteen tai Terminaattorit. Demi Mooren tämänhetkistä miesystävää Ashton Kutcheria on vaikea sulattaa tämän tyyppisessä leffassa, siis joka ei ole komedia. Niin monet puolihauskat komediat mieheltä on tullut katsottua. Kyllähän äijä on alansa ammattilainen, mutta minkäs noille leimautumisille tekee.
Evanin päätyessä tosiaan muuttaamaan tulevaa niin asiathan ei todellakaan loksahtele sormianapsauttamalla paikoilleen. Väärään kohtaan puuttuminen aiheuttaa sen että asiat menevät vieläkin huonommin. Luvassa on nippu vaihtoehtoisia nykyhetkiä. Evanin pitää löytää oikea hetki menneisyydestä, jota vähän muuttamalla kaikki olisi okei nykyhetkessä. Kyseessähän ei ole pelkästään miehen oma nykyhetki vaan mukana muitakin lapsuudenkavereita, jotka ovat omine elämänpolkuineen otettava huomioon ja fiksattava heidänkin nykyisyys kuntoon.
Pidin tarinasta, mutta sorruin odottamaan vähän ehkä liikaa. Kyseessä on silti ihan mukava scifi/trilleri/draamapläjäys. Joskus näitä “aikahyppyleffoja” joutuu miettimään liikaa. Tämän leffan kohdalla kokonaisuus on saatu niputettua selkeäksi, jossa ei joudu pinnistelemään liikaa vaan voi keskittyä itse tarinaan, joka rullaa eteenpäin ihan mukavasti.