Vuokrasin suurin odotuksin tämän uusimman Halloweenin ja oletin sen saavan kunnioitusta ja oikeutta, mutta ei lähellekkään. Rob Zombie käytti kaikkia omia kliseitä leffassa: sadismia, verellä läträilyä, seksiä ja paljasta pintaa
Michael Myers tappaa 10-vuotiaana raa’asti koulutoverinsa, siskonsa, isäpuolensa ja siskonsa poikaystävän jonka takia hänet passitetaan mielisairaalaan. Sieltä hän karkaa 17 vuotta myöhemmin etsimään eloonjäänytä pikkusiskoaan ja tappaa ihmisiä matkan varrella
Minä pidin 1978 versiosta juuri siitä että Michael oli vaan syntyjään paha ja hänellä sitten napsahti päässä yhtäkkiä ja tappoi siskonsa. Pidin myös siitä että tappokohtaukset eivät olleet raakoja ja elokuva perustui jännitykselle. Tässä on vesitetty kaikki mahdollinen, listaanpa mikä meni pieleen ja ärsytti minua.
Alkutarina: Tuo niin tylsä klisee tuo minua kiusataan koulussa ja kotonakin on kurjat olot tarina, Carpenter shokeerasi aikoinaan tekemällä tavallisesta viattomasta hyvästä keskiluokkaisesta perheestä olevasta pojasta tappajan, mutta Zombie antoi tavallaan hyvityksen Michaelin pahuudelle ja teki näin ollen Michaelista ihmillisen tunteellisen nössön, luulenpa että alkuperäisessä Halloweenissa tykättin juuri siitä että Michaelista tuli hullu ilman syytä.
Ulkonäkö: Michael on tässä perushullun näköinen mutta hän oli alkuperäisessä siisti ja lutusen näköinen, eli normaalin näköinen poika. Michael Myersin kuuluu olla tumma ja lyhythiuksinen, leffassa vilisi muuten pitkätukkaisia (ohjaaja itsekin sattuu olemaan pitkätukkainen).
Henkilöt: Elokuvan tytöt pisti vihaksi he olivat suulaita, röyhkeitä ja huonotapaisia. Alkuperäisessä kaksi tyttöä oli pikkutuhmia suloisella tavalla (tuli niin ikävä Nancy Myersiä ja P.J Solesia). Etenkin Lauriesta oli tehty ärsyttävä hemmoteltu inisevä kakara siinä missä Curtisin tulkitsemana oli vakava, ahkera ja aikuismainen nörtti. Laurie on lapsellinen, näsäviisas, huono lastenvahti, ja valittaa joka asiasta ja on laiskakin työssään. Lyndan näyttelijä ei osaa näytellä bimboa yhtään, P.J teki sen aikoinaan niin mestarillisesti. McDowell jää valovuosien päähän Pleasencen Loomiksesta, ei kukaan kuin Pleasence pysty puhumaan niin vakuuttavasti ihmisen pahuudesta, Sheri Moon Zombielle pitää antaa tunnustus kerrankin inhimillisestä ja äidillisestä hahmosta, Wallace Stone tekee taas toistorooli huutaessaan verisenä lapsensa rauhaan jättämisestä, ihan kuin Cujossa aikoinaan.
Tappamiset: Liian pitkitettyjä ja sadistisia, alkuperäisessä ei näytetty nimeksikään verta, ei lähikuvia tapoista ja Michael ei sortunut minkääntyyppiseen kiduttamiseen vaan nopeisiin kylmiin tappoihin. Jotenkin välillä tuli auttamatta mielenen Zombien House of 1000 corpses -elokuva ja siinä huomaa ohjaajan epäonnistuneen. Myös mielisairaalan naispotilaan raiskauskohtaus oli tarpeeton, sadistinen ja halventava naisia kohtaan.
Loppu: Halloween-elokuvien historian surkein, minulle tuli kirkuvasta ja verisestä hysteerisestä itkevästä ja huutavasta Taylor Chomptonista mieleen alkuoeräisen TMC:n loppukohtaus, jossa itkevä, huutava, verinen ja hysteerinen Burns istuu avolavaauton takana. Leffassa on muutenkin TMC:en viittaava kohtaus, kun Michael tappaa siskonsa poikaystävän alumiisella pesäpallomailalla niin hänen jalkansa rupeaa sätkimään ihan kuin Leatherface löi lekalla yhden nuoren kuoliaaksi ja hän rupesi sätkimään. Sitten se legendaarinen “oliko se mörkö”? repliikki esitettiin ohimennen kävelessä autolle, ei olisi enempää voitu tuotakaan repliikkiä raiskata.
Kokonaisuutena Zombien Halloween vesittää alkuperäisen Halloweenin täysin. Leffa on huono, pilkkaa jopa alkuperäistä ja on liian zombiemainen sekä mässäilee liikaa väkivallalla.
