Mia (Anne Hathaway) on muutama vuosi sitten saanut tietää olevansa pienen eurooppalaisen maan ainoa kruununperijä. Nyt on koulut käyty ja aika lähteä Genoviaan isoäidin (Julie Andrews) luokse, joka aikoo kohta luopua kruunustaan kuningattarena ja antaa pojantyttärensä astua valtaan. Mia saapuu Genoviaan, ja saa kuulla,että ellei hän mene naimisiin 30 päivä kuluessa, annetaan kruunu erään parlamentin jäsenen sukulaispojalle, lordi Deverauxelle (Chris Pine). Niin alkaa järjetön miehenmetsästys kuninkaallisessa ympäristössä.
Elokuva on jatkoa vuonna 2001 ilmestyneelle Prinsessapäiväkirjat- elokuvalle, joka perustui Meg Cabotin suosittuun kirjasarjaan. Silloin elokuva esitteli nuoren ja tuntemattoman, mutta lahjakkaan ja kauniin Anne Hathawayn, josta on sittemmin tullut yksi Hollywoodin tähtiä. Roolitarjouksia sadellessa Harhaway kuitenkin suostui Prinsessapäiväkirjojen jatko-osaan, samoin kuin veteraani näyttelijä Julie Andrews, joka esitti myös ensimmäisessä osassa kuninngatar Clarissea. Anne Hathaway on selvästi kasvanut edellisestä elokuvasta, samoin kuin hänen roolihahmonsa, josta näkyy aina vain ajoittain vanhaa tuttua kömpelyyttä ja höpsöyttä. Andrews vetää kuningattaren roolin vanhasta tottumuksesta. Edellisestä elokuvasta ovat myös tuttuja Heather Matarazzon esittämä paras ystävä Lily, ja Hector Elionzon esittämä henkivartija Joe. Kummatkin tuovat elokuvaan huumoria ja pirteyttä. Komediaakin löytyy enemmän kuin edellisestä elokuvasta.
Kokonaisuudessaan Prinsessapäiväkirjat on edellistä perushömppä komediaksi varsinaisen onnistunut. Se on myös edetäjäänsä kokonaisempi ja henkilöhahmot ovat syvällisempiä. Suosittelen kylmien iltojen piristyksesksi kaikille romantiikasta pitäville
