Kukapa uskoisi että mies, joka on ohjannut leffat Bad Taste ja Braindead saisi joskus vielä ohjata Taru Sormusten herrasta -leffat ja vielä uusioversion legendaarisesta King Kongista? En ainakaan minä, mutta kappas vain, näin kuitenkin kävi, ja mitä meille sitten on jäänyt käteen? No, monen tunnin edestä täydellisiä elokuvaelämyksiä, jotka jaksaisi katsoa uudelleen ja uudelleen… No okei, ehkä TSH ei nyt ihan niin hyvä ollut, mutta King Kong ansaitsee kyllä kaikki viisi tähteä.
Leffa alkaa siitä kun elokuvaohjaaja Carl (hauska Jack Black) nappaa kadulta Annin (Naomi Watts) päätähdeksi elokuvaansa muutaman tunnin varoitusajalla. Mukaan lähtee myös käsikirjoittaja Driscoll (Adrian Brody) ja sekava joukko muuta kuvausryhmää ja laivan porukkaa. Laivalla matkataan kaukaiselle ja myyttiselle Kallosaarelle, josta kiero ohjaaja Carl käyttää harhaanjohtavasti nimeä Singapore. Leffan ensimmäinen tunti vietetään laivalla ja katsoja tutustutetaan henkilöhahmoihin, joihinkin tarkemmin, joihinkin hieman vähemmän. Kiitos Peter Jacksonin mahtavan ohjaustyön ja hyvän käsikirjoituksen näinkin pitkä kohta leffasta tuntuu enintään puolelta tunnilta. Hahmojen suhteet toisiinsa saadaan hyvin näytettyä katsojalle ennen kuin matka saaren uumeniin alkaa.
Kun saarelle päästään, päänäyttelijä Ann kidnapataan saaren pelottavien alkuasukkaitten toimesta, ja aiotaan uhrata jollekkin ihme vekkulille nimeltä Kong… Käsikirjoittajan toimesta pienehkö ryhmä lähtee pelastamaan Annia, ja simsalabim, seikkailu voineepi alkaa.
Näyttelijät osaavat hommansa. Naomi Watts on hauska ja aito, ja ihan tippa oli tulla linssiin tunnevoittoisessa loppukohtauksessa pilvenpiirtäjän katolla Kongin kanssa. Mielestäni juuri Kong oli leffan koskettavin hahmo, ja sai ainakin minussa aikaan vahvimmat tunnepurkaukset. Loppukohtauksessa iski oikein sääli tätä kohtaan, kun kohtalo oli mikä oli.
Jack Blackin näyttelemä Carl Denham ei ole mitenkään erikoisen tunteellinen tyyppi, mutta saa jokaisessa kohtauksessaan aikaan naurunhörähdyksen. Adrian Brodykin sai hyvin irti tunteita Jack Driscollista ja onnistuu hyvin leffan “sankarina”. Ai niin, ja pitääpä vielä mainita Andy Serkis, joka esittää hauskaa, ilmeisesti yksisilmäistä kokkia, viiksiwallu Lumpyä. Hän oli saanut suhtkot ison roolin oikeassa olomuodossaan, eikä mitään pientä vilahdusta kuten TSH Kuninkaan paluun alussa. Näyttelijätyö on siis pääosin hanskassa, hyvä.
Tehosteet ovat aivan mahtavat. Varsinkin Kongin ilmeet ovat mahtavaa katsottavaa, ja muutenkin koko apina on hieno. Dinosaurukset ovat aidon pelottavia ja Jacksonin mahtava työskentely kameran ja kulmien kanssa vain korostaa tätä. Myös Kongin ja dinosaurusten taistelun koreografia on mahtavaa. Varsinkin ihmisten pako jättiläisdinojen jaloissa on mahtavaa katseltavaa ja sai ainakin minut melkeinpä hyppimään teatterissa. Jos ei muuta, niin tämä leffa ainakin kaappa Oscar-pystin tehosteista. Varma kanssa.
Kuten jo mainittua, Jacksonin työskentely kameran takana on mahtavaa. Vaikka kuvakulma heittelehtiikin toimintakohtauksissa paikasta toiseen, se tehdään niin sulavasti ja taidokkaasti, että sitä tekee mieli nähdä lisää. Kameraa ei paljoa vaihdella, vaan yksi ja sama kamera näyttää lentävän paikasta toiseen. Ohjaustyökin on siis mahtavaa.
Tässäpä siis aika paljon syitä miksi King Kong ansaitsee täydet viisi pistettä, ainakin minulta. Siitä ei löydy mitään negatiivistä, vaan kaikki on täydellistä. Näyttelijät klikkaavat, Kongin ja Wattsin kohtaukset ovat koskettavia, toimintaa on tarvittavasti, tehosteet ovat mahtavat. Veikkaanpa, ettet ainakaan menetä mitään jos maksat yhden leffalipun hinnan, paitsi tietenkin n. 10 € ja kolme tuntia ja kymmenen minuuttia elämästäsi.
nimimerkki: mada
