Muutaman vuoden takainen xXx oli harvinaisen huono elokuva. Oikeastaan se oli jopa yksi kaikkien aikojen huonoimmista elokuvista. Meikäläinen on aina diggaillut jollain kieroutuneella tavalla kahdeksankymmentälukulaisia roska-actioneita, hyvää, suoraviivaista ja rehellistä väkivaltaviihdettä. xXx ei ollut sitä, vaan ennemminkin kuin kaksituntinen tietokoneopelin demovideo, The Vin Diesel Show, jonka ääniraidalle oli lukuisten räjähdysten lisäksi saatu sen hetken suurimmat MTV –hitit, ja perinteinen action korvattiin kaikenmaailman megateknologia –läpällä ja puuduttavalla erikoistehosterallilla. Lopputuloksesta ei jäänyt mieleen oikeastaan mitään positiivista.
Ja arvatkaapas mitä. xXx 2: The Next Level on vielä huonompi leffa. Ihan oikeasti. Varsinainen tarina (joku paha ministeri tahtoo listiä pressan ja kaapata vallan) on melko löyhä, ja tekijät ovat lähinnä painottaneet siihen, että agentti xXx saa jälleen hommia. Ongelmaksi muodostuu se, että Vin Dieselin ensimmäisessä osassa ”näyttelemä” agentti Xander Cage on siirtynyt autuaammille extremetemppumaille, ja näinpä Samuel L. Jacksonin näyttelemän ukon täytyy kaivaa jostain uusi tripla-X. Homman ottaa vastaan Darius Stone, entinen sotilas, joka nykyisiin bunkkaa valtion hotellissa.
Mieli tekisi sanoa vaikka mitä, mutta jokin voima minussa pakottaa nyt korostamaan yhtä asiaa: Ice Cube on niiiiiiiin pökkelö. Tekijät, todennäköisesti mukaan luettuna ukko itse, eivät näemmä ole osanneet päättää, haluavatko he Darius Stonesta entisen armeijan miehen, josta huokuu sotilaallisuus, vaiko ghettoräppärin, jonka käytös, asenne ja olemus tuovat mieleen lähinnä sutenöörin. Tuloksena on heikko sekoitus noita kahta stereotyyppiä, ja valitettavasti Cube osaa vetää noista vain jälkimmäisen roolia. Eikä sillä pitkälle pötkitä. Noh, yksiulotteisia ja kankeita hahmoja on ennenkin pelastettu olemalla vaan tarpeeksi vakuuttava, mutta kun Cube ei ole vakuuttava. Viimeistään puolessa välissä leffaa katsojasta tuntuu jo siltä, että joku voisi nyt ladata Darius Stonen täyteen lyijyä, ja maailman voisi pelastaa vaikkapa tuo (pakollinen ”koominen” sivuhahmo) kalpea nörttipoju.
Filkan toiminta on jälleen sitä samanlaista ”koko perheen actionia”, jossa ainoastaan pahoihin miehiin sattuu, ja jos ihminen kuolee, se kuolee siististi. Hommassa on panostettu enemmän vauhtiin, irtaimiston (mielellään kalliin sellaisen) tuhoamiseen (räjäyttämiseen, jos vain mahdollista) ja näyttäviin erikoisefekteihin. Mukaan on ängetty muutama kohtaus, jotka on pahasti ontuen saatu istutettua juoneen, ja joiden ainoa oikea tarkoitus on saada Cube ja Nona Gayen esittämä päähenkilön entinen tyttöystävä vertailemaan autotietouttaan ja heittämään mukahauskoja kaksimielisiä vitsejä. Kyllä, amispuhe on vieläkin aivan yhtä ärsyttävää, kuin se oli jo Hurjapäissä. Ja siinä vaiheessa allekirjoittanut meinasi jo luovuttaa, kun Cube lopussa toteaa, ettei luota poliisiin, ja hakee avukseen maailman(=Amerikan)pelastukseen Xzibitin johtaman autonrassaajatiimin.
xXx 2: The Next Level on elokuva, jossa mikään ei toimi. Edes Samuel L. Jackson ja Willem Dafoe eivät pelasta yhtään mitään, eikä kumpikaan sitä oikeastaan edes yritä, hemmot vetävät juuri niin innostuneen näköiset roolit, kuin tällaisessa filmissä kuuluukin vetää. Ja lopussa vieläpä vihjaillaan, että hähähää, kyllä se kolmas osakin sieltä vielä tulee. Tämä on todennäköisesti jonkinlainen tuottajaportaan uhkaus: ”Maksakaa meille miljardi taalaa, tai me tehään vielä xXx 3 ja pyöritetään sitä joka hemmetin TV-kanavalla!” Koskaan ennen ei vajaa kaksituntinen ole tuntunut näin pitkältä.
