Walter H. White on hyvin harmaa persoona. Itse asiassa hänen toisen nimensä lyhenne H. saattaisi tarkoittaa Harmautta. Tai Hiirulaista. Ehkä Hissukkaa. Tuskin sentään Huumemiestä! Sen verran varovasti hän keskiluokkalaista elämäänsä elää.
Walter H. Whitellä on CP-vammainen poika, raskaana oleva vaimo, talo pikkulähiössä ja virka kemian opettajana. Kaikki hyvin siis?
Lisäksi Walter H. Whitellä on syöpä. Hän ei vain tiedä sitä. Ja se, kun hän saa lopulta tietää asiasta, tietää kriisiä Walter H. Whiten tavalliseen pikkuelämään. Ja, no niin no, tietysti myös hyppäämistä mukaan huumebisnekseen…
Vaikka Breaking Bad sysääkin sankarinsa rikollisiin hommiin, kemistiksi metamfetamiinilabraan, on katsoja koko ajan Walterin puolella. Tästä on kiittäminen Bryan Cranstonia, jonka tulkinta on hämmästyttävän aito. Cranstonin hahmo ei ole mitenkään räiskyvä, mutta silti koko (väreillä aktiivisesti leikittelevän) sarjan väriläiskä; eksynyt ja pelokas ja juuri siksi kerrankin määrätietoinen.
Yhtä lailla kiitoksensa ansaitsee käsikirjoitustiimi, jonka ansiosta Breakin Badilla on vahva henkilökaarti eikä sarja ensimmäisellä kaudellaan – eikä muuten jatkossakaan – saarnaa tai tuomitse. Se heittäytyy välillä jopa ihan hulvattomaksi, vakavoituu sitten taas ja muistuttaa vielä ilkikurisesti Walterin kuolemansairaudesta kysyen; onko tämä nyt yhtään sen oikeutetumpaa? Katsojan moraalia punnitaan samalla, kun hän nauttii hyvästä telkkuviihteestä.
Breaking Badin ensimmäisen kauden suurin (lue: ainoa) synti on oikeastaan sen lyhyys; vaivaiset seitsemän noin kolmevarttista jaksoa erottivat sen kakkoskaudesta ja jännittävästä jatkosta (käsikirjoittajien kirottu lakko!). Seitsemän episodia tekevät silti tehtävänsä ja esittelevät maailmalle Whiten ja kollega/pikkunilkki Jesse Pinkmanin bisneksen. Hahmoihin ei vielä ihastu niin pahasti kuin potin räjäyttävällä kakkoskaudella, mutta palaset ovat kohdallaan. On monenlaista vastakkainasettelua (lanko Hank huumeyksikössä tosimiehenä vs. hissukka Walter huumerikollisena, Walterin eksaktit metodit vs. Jessen keskenkasvuisuus) ja Whiten perheen yksiköksi parsivaa hetkeä.
Ykköskauden lyhyt mutta tehokas potkaisu takaa sen, että Breaking Badin tyyliteltyjen alku(aine)tekstien ja mystisen ”Heisenbergin” hämäräbisnesten pariin halajaa uudemman kerran. Koukuttavaa kamaa, etten jopa sanoisi.
