The Runaways oli aikansa edelläkävijä, ja yhtye muistetaankin eräänlaisena legendana. Tämän huomioon ottaen on samanniminen The Runaways -filmatisointi varsin pintapuolinen.
Tarinassa sinänsä ei ole mitään uutta. Kerran eräässä syrjäkylässä kaksi omasta yhtyeestä haaveilevaa tyttöä nimeltä Cherrie Currie (Dakota Fanning) ja Joan Jett (Kristen Stewart) törmäävät toisiinsa ja erinäisten sattumien kautta päätyvät perustamaan yhtyeen nimeltä The Runaways. Alku tietenkin takkuaa, kun tyttöbändiä ei ajan hengen mukaisesti oteta vakavasti. Vaikeasta alusta selvittyään yhtye alkaa nopeasti niittämään mainetta, suosion olessa lähes räjähdysmäistä. Läpimurron jälkeen elokuvan tarinaa aletaan kuljettaa rock-kliseiden avustuksella, joita löytyy kaikenlaisia huumeongelmasta vinksahtaneeseen manageriin.
Elokuvasta huokuu tietyntasoinen kotikutoisuus, joka tekee siitä hivenen uskottavamman. Näyttelijäsuoritukset ovat kaikki onnistuneita, mutta Stewart erottuu joukosta vahvatahtoisena Joan Jettinä. Rooli on jopa niin onnistunut, että hän onnistuu muistuttamaan olevansa paljon enemmän kuin yhden vampyyrisaagan puistattava patsastelija.
Pätkä kuitenkin tekee itselleen hallaa kaikessa pinnallisuudessaan. Filkasta olisi saanut mielenkiintoisemman valottamalla hahmoja itse yhtyeen takana. Elokuva on kuin kaunis paketti ilman sydäntä. Se ei sykähdytä, muttei myöskään tuota pettymystä. Ajoittain tuntuu myös kuin jotain tärkeää olisi jätetty pois, kun autotallin ja stadioneiden välillä tuntuu olevan aavistuksen liian lyhyt matka.
Kokonaisuutena The Runaways on tasapaksu, mutta siitä huolimatta ehdoton katsottava jokaiselle, joka vähänkään välittää rock’n rollista. Silloin ei luulisi haittaavan senkään, että samanlaisia tyttöbändielokuvia lienee tehtailtu pienen kirjaston verran.
