En arvosta erityisesti Ridley Scottia ohjaajana. Omaan makuuni hän tekee usein liian laskelmoitua ja tasapaksua paskaa, mutta välillä herralta tulee myös hyviäkin, ellei jopa hienoja elokuvia. Hannibal kuuluu näihin hyviin teoksiin. Hannibal jatkaa tarinaa noin kymmenen vuotta Uhrilampaiden jälkeen: Hannibal Lecter (Anthony Hopkins) on vapaalla jalalla ja viettää rauhallista elämää Firenzessä. Atlantin toisella puolella Clarice Starling (Julianne Moore) on edennyt urallaan FBI:n palveluksessa. Muutaman surkean sattumuksen seurauksena he ajautuvat puhumaan puhelimessa, minkä johdosta Hannibal intoutuu matkustamaan Amerikkaan. Eräs tohtori Lecterin uhri, Gary Oldmanin näyttelemä Mason Verger, haluaa kuitenkin kostaa Hannibalille. Kannibaalin Amerikan reissun ajoitus on siis varsin huono.
Hannibal on teknisesti hieno ja kunnianhimoinen elokuva, mistä on kiittäminen herra Scottia. Kuitenkin elokuvasta huokuu tunnekylmyys, minkä nostaminen huonoksi asiaksi tälläisessä filmissä kuulostaa tekopyhältä. Mutta mielestäni Thomas Harrisin kirjoittamat hahmot ovat syviä ja näyttelijät muuttivat ne paperilta eläviksi Uhrilampaissa. Hannibalissa Starlingin maanläheisyys ei näy lainkaan, hahmo on kuin kuka tahansa naisagentti, missä tahansa trillerissä. Hopkinsin suoritus jättää yllättäen myös kylmäksi, mutta väärällä tavalla. Tietysti Hopkins suoriutuu roolista hienosti, mutta hahmon luonteen rakentamiselle ei anneta aikaa. Hopkins käy kankaalle liikkumassa ja lausumassa repliikkinsä. Vakuuttavasti tietysti, mutta hahmo tuntuu Hopkinsin tasolla liian näytellyltä. Uhrilampaissa Hopkins oli Hannibal. Koska en ole kirjaa lukenut, en osaa sanoa onko hahmojen radikaali muutos kirjan vai ohjaaja Scottin syytä.
Kuitenkaan Hannibal ei ole huono elokuva. Se on keskivertoa parempi trilleri ja hyvä osa Hannibal-trilogiaan. Kieltämättä ehkäpä huonoin, mutta täysin nautinnollista katsottavaa. Varsinkin loppu on mielestäni oikein hieno lopetus saagalle, vaikkei se ymmärtääkseni täysin kirjaa vastaakaan. Mutta tyylikäs lopetus kuitenkin. Hannibalin legenda jää elämään, eikä tuo Hopkinsin esittämä veijari koskaan poistu muistoistamme.
