Matka mahdottoman halki perustuu Jules Vernen tekstiin, kuten trikkimestari Georges Méliès’n tunnetuinkin leffa, Matka Kuuhun. Pari vuotta avaruusmatkan jälkeen valmistunut Le voyage à travers l’impossible on toistonopeudesta riippuen yli puolet rakettiseikkailua pidempi mykkäelokuva, muttei siitä huolimatta häikäilemättömän tylsä pätkä.
Méliès keskittyy tässäkin leffassaan esittelemään maailman ihmeitä, tai tarkemmin sanottuna, ihmiskäden värkkäämiä ihmekeksintöjä. Keksinnöt, jotka vielä 1900-luvun alussa olivat kohtalaisen uusia, pääsevät elokuvassa oikeuksiinsa. Esim. Alppien yli matkataan hienossa junassa. Kulkuvälineiden vaarallisuutta ei jätetä huomiotta, mutta varoittelun sijasta Méliès haluaa huvittaa katsojaa. Niinpä elokuvan ihmiset selviytyvät tilanteesta kuin tilanteesta sarjakuvahahmojen tavoin.
Le voyage à travers l’impossible ei ole yhtä hassunhauska kuin Matka Kuuhun, mutta sen lapsenomainen tiedeintoilu on ihailtavaa. Yhdellä kulkupelillä mennään näin ja toisella taas noin ja aina meininki on yhtä reipasta. Kunnon tarinaa, jossa elokuvan henkilöillä olisi muutakin (ts. syvällisempää) puuhaa kuin suurieleinen hypähtely ja heilunta, ei tässäkään alkuaikojen elokuvassa ole tarjolla. Siitä huolimatta kyseessä on viehättävä pikku elokuva. Tiettyä ”hohtoa” filkkaan lisäävät siihen käsin jälkikäteen lisätyt värit. Ne sopivat tähän pätkään kuin pitsiessu tytöntyllerölle.
