Come with us now on a journey through time and space to the world of the Mighty Boosh!
Mikä hiton Mahtava Puska? Keitä muka ovat Hanski Kuu ja Viljo Musta? Tai kuka nyt olisi kiinnostunut näkemään studiolavasteissa säntäileviä äijiä, joiden puvut ja maskit ovat huonointa Kummeli-tasoa? Tämähän haiskahtaa vahvasti ja pitkälle…
Brittiläinen The Mighty Boosh syntyi alun perin lavashow’ksi. Tekijät eivät olleet suuria taideneroja, mutta jollain ihmeellisen maagisella tavalla The Mighty Boosh kasvoi nimensä veroiseksi. Siitä tuli hilpeä roskaspektaakkeli, sellainen underground-viihteen kiteytymä, jonka voi toivoa palaavan yhä uudelleen kuin jonkin populäärimmänkin ilmiön, kuten Monty Pythonin. Vaikka The Mighty Boosh on nimellisesti suunnattu aikuisille, se paljastuu varsin nopeasti show’ksi, jota lapsikin voisi tietyin varauksin katsoa.
Sarjan kahdeksan ensimmäistä osaa sijoittuvat Bob Fossilin (Fulcher) pyörittämään eläintarhaan. Paidastaan tursuileva Fossil on tehtäviensä tasalla yhtä paljon kuin puhuva banaani. Eläintarhan varsinainen valta onkin kaikkivoivalla tutkimusmatkailija Bainbridgellä (Berry). Koska hänellä on kiire kasvattaa mainettaan ulkomailla, sarjan päähenkilöinä esiintyvät työhönsä kyllästyneet eläintarhanhoitajat Vince Noir (Fielding) ja Howard Moon (Barratt). Parivaljakosta Noir on se tyyppi, joka sujahtaa sulavasti mihin vain sekä tuntee trendit kuin viimeisin Vogue. Moon on taas kulmikas, liiallisen jazzin kuuntelun möyhentämä kettuunsekaantuja.
The Mighty Boosh: Series 1 -DVD sisältää sarjan ensimmäiset kahdeksan episodia, mutta ei sen pilottia. Ensimmäinen osa, Killeroo, kertoo vain hiukan siitä, millaiselle tripille katsoja Noirin ja Moonin kanssa pääsee. Bob Fossil keksii hankkia rahaa eläintarhalle nyrkkeilymatsilla, jossa Moon ja maailman tappavin kenguru ovat vastakkain. Osa kimpoilee kehnon ja liki-loisteliaan välillä rajusti. On sanaleikkejä, jotka eivät tule kestämään aikaa, mutta toisaalta mukana on mm. eksentrinen enneuni, jossa matkataan tuulipukualkuasukkaiden mystiikkaan. Siinä Fieldingin ja Barrattin taidot pääsevät parhaimmin esille. Fielding nimittäin vastaa sarjan alkuasukastaidetta muistuttavasta visuaalisesta puolesta, Barratt taas musiikkinumeroista. Neljännen episdodin, Tundran, Tundra Rap on jo sellainen komedian kosmoksen supernova, että se sulattaa kovimmankin jään katsojan sydämestä. Silloin on pakko todeta, että nämä pojathan ovat hyviä, ja tätä on saatava lisää.
Tällä haavaa sarjan DVD:t ovat vain englanniksi, eikä televisiostakaan pääse Puskaan, sillä sitä näyttänyt YLE Extra on haihtunut kanavakartalta. (The Mighty Boosh taisi olla kanavan harvoja ellei peräti ainut kiinnostava ohjelma.) Mutta, kuinka tahansa Puskaan törmäätkin, muista: Sit back and strap yourself in coz The Boosh is loose and it’s comin’ at ya like a flannel!
