Onpa jälleen Bond-maakarit murjasseet leffan. Näin tuoreeltaan Kuolema saa odottaa nousee henk.koht. Bond-listojen kärkipaikoille. Perusteluni ovat:
1. Uudet kujeet
Jokaiseen Bondiin on ihme kyllä keksitty aina uusia härveleitä joilla on tarkoitus lahdata tai jahdata. No niin käy tässäkin tapauksessa, mutta suurin uutuus on lievä Bond-kaavan uudistus. Alku yllättää. Lisäksi toteutustavassa on havaittavissa jotain Matrixia ja Hiipivää tiikeriä. Sopivasti toki, siten että perus-Bond viritys pysyy yllä, mutta tuoden Bondin tälle vuosituhannelle myös filminä.
2. Ohjaaja Lee Tamahori
Lienee puolimaori Lee Tamahorin ansiota että Bondiin on saatu uusia toteutustapoja. Tuskin kukaan perusactionohjaaja olisi uskaltanut/osannut tuoda uutta visuaalisuutta filmiin. Vaikka sälää lentää totuttuun tapaan, niin ajoittaiset synkätkin pätkät antavat mukavasti maustetta menoon.
3. Halle Berry
Toivottavasti Halle Berryn roolia Jinxinä jatketaan. Näinhän maailmalla uumoillaankin, mutta toivon mukaan se tapahtuu roolin edellytyksillä, eikä Berryn mojovien muotojen ansiosta. Jotain Felix Leiter -tyylistä pysyvää komppista Bond nyt vaatisi. Siihen on olemassa loppukuvien perusteella selkeät nuotit.
4. Bond-tribuutti
Kuolema saa odottaa on täynnä vihjeitä muista sarjan tuotoksista Bond-friikeille bongattavaksi. Se joka rikastuttaa hyllyään Special Edition -DVD:llä saa selvyyden joka ikisestä viittauksesta muihin Bondeihin. Leffan voi nimittäin katsoa siten että ruutuun ilmestyy “lappu” missä kerrotaan mm. viittauksista – ja onhan siellä muutakin vinhaa knoppitietoa.
Kaikkiaan uskon että Kuolema saa odottaa nousee ajan myötä jonkinmoiseksi Bond-leffojen rajapyykiksi. Itse tarinatyyli tai kätevä sanailu ei ole muuttunut miksikään, mutta maailman pelastamisen ohella olen näkevinäni sopivaa ravistelua toteutustavassa.
Ja pakko sitä Special Edition -DVD:tä on vielä mainostaa. Paketti sisältää 2 lättyä ja enkä varmasti ole kovin väärässä jos arvostelen pläjäyksen yhdeksi parhaimmista kokonaisuuksista.
