Jörg Buttgereit tunnetaan kuoleman kuvaajana, ja on ainakin minun kirjoissani täysi nero. Hän ottaa tässä elokuvassa askeleen kauemmas nekrofiliasta, ja siirtyy tutkimaan kuoleman ja itsemurhan symboliikkaa.
Elokuva alkaa tytön raapustaessa paperille piirrosta otsikolla: “Der Todesking”. Tämän jälkeen siirrymme asuntoon jossa mies on saanut epäilyttävän kirjeen, hän päättää tappaa itsensä tämän kirjeen ansiosta. Tästä lähtee viikon mittainen itsemurhakierre josta ei ole paluuta. Tämän viikon aikana hakataan pää tohjoksi seinään, kuin ammuskellaan rock-konsertissa.
Elokuva siis kuvaa, miten ihmiset kuolevat viikon aikana. Oli se sitten itsemurha tai muunlainen kuolema. Buttgereitin kuvaus on raapaiseva eikä siinä ole oikeastaan mitään kaunista, paitsi kuoleman symboliikka joka tuntuu kiehtovan niin lapsia, kuin aikuisia. Elokuva ei pakolla aukea ensimmäisellä katselukerralla,mutta
uusintakatsontahan on aina paikallaan.
Lopussa kuolemasta tehdään karikatyyri lapsen piirroksen muodossa, joka antaa sille jotenkin romanttisemman kuvan. Der Todesking, siinäpä vasta todella kaunis ajatus. Elokuva kuitenkin näyttää että kuolema ei aina voi olla kaunista, vaan se voi olla myös raakaa ja väkivaltaista.
Jos pidät episodimaisista ja hieman haastavammista elokuvista, katso tämä.
