Akira Kurosawan leffoista nostetaan yleensä esiin erityisesti samurai-aiheetta hyödyntäneet teokset. Juopunut enkeli edustaa toisenlaista Kurosawaa.
Kurosawan tutut luottonäyttelijät Takashi Shimura ja Toshiro Mifune ovat tämänkin varhaisen tuotannon päätehtävissä. Shimura esittää kuppia kallistelevaa slummitohtoria ja Mifune nuorta gangsteria, joka eräänä päivänä piipahtaa tohtorin vastaanotolla. Poistuessaan gangsterilla on yksi huoli enemmän: hän nimittäin tietää sairastuneensa tubiin. Ottaako kuumakalle-gangsteri tohtorivanhuksen neuvoja kuuleviin korviinsa tai mitä tohtorille itselleen tapahtuu – nämä kysymykset ovat esillä elokuvan loppuajan.
Vaikka tuberkuloosi ei meillä Suomessa ole enää nykypäivänä ajankohtainen ongelma, Juopunut enkeli on säilyttänyt ainakin osan mielenkiintoisuudestaan. Kurosawan ohjaus tuntuu kestäneen vuosikymmenten paineet, joten sitä voisi kehua jopa joustavaksi. Katsojasta kuitenkin riippuu itsestään, näkeekö hän esim. Kurosawan käyttämän gangsterin elämä-lammikko -rinnastuksen liian osoittelevana ja turhan usein toisteltuna vai hillittömän loistavana.
Siinä missä Takashi Shimura tekee roolissaan koko elokuvan ajan tasaisen varmaa työtä, Toshiro Mifune räiskähtelee läpi elokuvan upeasta eläytymisestä vähemmän upeaan teatraalisuuteen. Mutta ollessaan parhaimmillaan ei Mifune tosiaan jätä ketään kylmäksi. Näillä eväillä oli hyvä jatkaa myöhemmin Seitsemän samurain parissa
