Kutcherin näyttelijänlahjat eivät ulotu ehkä toivottavan pitkälle, mutta käsiksellisesti elokuvassa on pieniä, mukavia oivalluksia.

12.8.2009 18:02

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Spread
Valmistusvuosi:2009
Pituus:93 min

Leffalla on epäkiitollinen asema, jos jo sen suomennos saa näkemään punaista: ”L.A. Gigolo”, alkuperäisnimeltään ”Spread”. Nyt jätkät oikeesti. Mistä lähtien leffoja on alettu suomentaa englanniksi ilman järkevää syytä? Ei sillä ettäkö ”Spread” olisi erityisen hyvä nimi sekään. Suomalainen englanninnos (…) on lähempänä, mutta asian voisi ilmaista suoremminkin – leffan nimihän voisi olla rehellisesti ekan tunnin juonitiivistelmä: ”Ashton Kutcher panee”.

Ja Ashton sitten todellakin panee, panemasta päästyään. Jätkä voisi olla David Duchovnyn paskempi serkku sarjassa Californication. Spreadissa tissejä ja pyllyjä pomppii ruudussa siihen tahtiin, että hetkittäin voisi kuvitella katsovansa isolla rahalla tuotettua pehmopornoa. Välillä Ashton kertoo voice-overissa hyviä naistenkusetustaktiikoita ja kerskailee lookseillaan. “Naiselle kannattaa antaa hyvä pano, muttei liian hyvää.” Maskuliinista! Ugh, mrrh! Leffassa on samanlaista ylimiehistä uhoa kuin Snyderin sotaorgiassa ”300” ja se toistaa samalla myös tämän suurimman ongelman kahta pahemmin: ei uskalleta rehellisesti myöntää, että ne aivot on jätetty narikkaan, vaan hipsitään puolivälissä takaisin eteiseen ja väitetään, että tällä kaikella on oikeasti jotain pointtiakin. Ja pöh.

Niinpä kun Ashtonin pitäisi kohdata elämän realiteetit ja kasvattaa itselleen muutakin kuin kivekset, kestää melkoinen tovi ennen kuin hänestä saadaan rakennettua yhtään sympaattinen. Puolessavälissä leffaa tajusin, että Ashtonin esittämällä jätkällä on nimikin… Nikki. Nikki on oikeasti ihan hyvä ihminen ja aikoo kasvaa aikuiseksi. Örrjoo, like I give a damn. Leffa on rytmitetty todella epätasaisesti, kun ensimmäinen plot twist tuntuu tulevan vasta puolessavälissä. Sitten elelläänkin näännyttävää keskikohdan suvantovaihetta pieni ikuisuus.

Ei Spread kuitenkaan täysin ansioitta ole. Soundtrack on varsin miellyttävä. Kutcherin näyttelijänlahjat eivät ulotu ehkä toivottavan pitkälle tarinan lähtiessä lopulta rullaamaan, mutta käsiksellisesti elokuvassa on pieniä, mukavia oivalluksia. Isoin niistä on ehdottomasti tarinan lopetus. Viimeinen kuva on simppeli, mutta toimii pirun hyvin. Lopputekstejä on vaikea jättää kesken.

Arvosteltu: 12.08.2009

Lisää luettavaa