Ghost World on hyvin erikoinen tuttavuus. Daniel Clowesin sarjakuvaan perustuvaan, Terry Zwigoffin ohjaamaan elokuvaan pätee monin tavoin American Beautyn iskulause: katso tarkemmin. Tämä myönteisiä arvosteluita kerännyt elokuva ei julkaistaessa kuitenkaan menestynyt kaupallisesti, mutta on sittemmin saanut varsinaisen kulttielokuvan maineen.
Enid (Thora Birch) ja Rebecca (Scarlett Johansson) ovat juuri koulustaan valmistuneita, muita ihmisiä arvostelevia outolintuja. Edessä on avoin tulevaisuus ja kesäloma, jonka parhaat ystävykset aikovat viettää hengaillen, kesätöitä tehden ja tulevaa asuntoaan etsien. Eräänä päivänä ystävykset huomaavat lehdessä ilmoituksen, johon vastaavat vain kiusallaan. Vastauksen johdosta tytöt tapaavat Seymourin (Steve Buscemi), joka edustaa heille säälittävyyden ruumiillistumaa. Tavattuaan Seymourin Enid kuitenkin tykästyy mieheen, sillä tämä edustaa kaikkea muuta, mitä Enid todella vihaa.
Ghost World on paljon enemmän kuin pelkkä hilpeä teinikomedia. Se on myös loistava draamaelokuva, sillä Zwigoff on onnistunut kuvaamaan ystävyksien kasvua ja heidän suhdettaan realistisesti ja koskettavasti. Epätäydellisine ihmisineen elokuva on myös kokonaisuutena hyvin todenmakuinen. Ghost World toimii hyvin myös komediana, sillä huumoria elokuvaan tuovat etenkin sivuosien hulvattomat hahmot. Tällaisia ovat taidekurssin hölmö opettaja, jonka mielestä jopa tamponi teekupissa on vertauskuva jostain suuremmasta sekä päivät yöt penkillä bussia odottava vanhahko mies, joka ei tiedä, että bussilinja on lopetettu jo ajat sitten.
Kaikki näyttelijät ovat sangen mainioita. Elokuvan varsinainen päänäyttelijä Thora Birch (American Beauty) onnistuu päämäärättömästi harhailevan ja itseään etsivän teinin roolissa loistavasti. Steve Buscemi (Reservoir Dogs) vakuuttaa katsojan yksinäisen, naisten kanssa huonosti toimeen tulevan miehen roolissa. Kahta edellä mainittua hieman pienemmässä roolissa olevan Scarlett Johanssonin (Lost in Translation) rooli on hieman tavanomaisempi. Roolissaan kaverusten järkevämpänä osapuolena Johansson on uskottava ja aidon oloinen. Vaikka elokuva pyöriikin pääosin näiden kolmen henkilön ympärillä, löytyy siitä myös muutamia tarinan kannalta elintärkeitä sivurooleja. Kuten myös esimerkiksi American Beautyssa, Ghost Worldin friikihtävä hahmogalleria on hyvinkin samaistuttava.
Kun tätä elokuvaa “katsoo tarkemmin”, huomaa sen olevan enemmän kuin tavallinen teinikomedia. Se kuvaa kahden ihmisen kasvamista ja itsensä löytämistä koskettavasti. Siinä missä Rebecca sopeutuu maailmaan hankkimalla työn ja asunnon, Enid harhailee vielä etsien omaa päämääräänsä. Toisaalta elokuvan nimi viittaisi myös hieman enempään. Se kertoo myös niistä ihmisistä, jotka eivät oikein sopeudu – eivätkä ehkä koskaan tule sopeutumaankaan – tähän maailmaan. Vai viittaako elokuvan nimi sittenkin maailmaan, jossa normaalit, tavallisuuteen samastuvat ja tyytyvät ihmiset ovat kuin toinen toistaan muistuttavia haamuja? Katso ja päätä itse.
Ghost World on kummallinen elokuva. Se alkaa melko tavallisena teinikomediana, mutta muuttuu elokuvan kuluessa yhä enemmän koskettavaksi draamaksi. Siitä huolimatta elokuva pystyy kuitenkin koko ajan säilyttämään kepeän ja hilpeän otteensa. Tämän ansiosta Ghost World pystyy siihen, mihin vain harva elokuva kykenee – naurattamaan ja liikuttamaan samanaikaisesti. Ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuvaelämys.
