Kyllähän tämän leffan parissa viihtyy, siis jos ei ole kiire mihinkään.

5.8.2001 14:43

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Sunshine
Valmistusvuosi:1999
Pituus:173 min

Tässäpä sopiva sateisen sunnuntaiaamun ajankulupläjäys. Tämän parissa on hyvä heräillä päivään. Tapaus sijoittuu Unkariin ja alkaa 1800-luvulta päättyen jonnekin 1960-luvun paikkeille. Mukaan mahtuu kolme sukupolvea ylemmän keskiluokan juutalaisperheen eloa historian kulussa.

Hommassa juonitellaan paljon ja ihmissuhteet ovat kaiken A ja O. Välillä meininki on vähän kuin Kauniista ja rohkeista. Ihmiset ovat rakastaneet ja päätyneet avioon, sitten rakastua pätkähdetään uudestaan ja pidetään vähän hauskaa muiden kanssa. Ihmissuhdesotku on valmis. Kylläpä sen ymmärtää kun entisaikaan ei rouvat voineet TV:tä katsella ja jännitystä sekä koukeroita elämään piti saada. No, tämän päivän topakat tätit tekevät tietty muutakin tuijottelevat ihmissuhdesarjoja töllöstä.

Leffassa parasta antia on ehkä toisen maailmansodan alun mielettömyyden näkeminen. Ihmisiä luokitellaan tiukoilla säännöillä sukulaissuhteiden ja menestyksen perusteella. Keskitysleirillä piipahdetaan myös. Tapauksessa käytetään myös jonkin verran aitoja historiikkifilmi-inserttejä. Kyllähän tämän leffan parissa viihtyy, siis jos ei ole kiire mihinkään. Juoni etenee hitaasti, mutta pitäen kuitenkin juuri otteessaan.

Pläjäys on voittanut Cannesin Kultaisen palmun, joten ei tämä mikään turha ole. “Englantilaisessa potilaassa” ja “Schindlerin listassa” nähdyn Ralph Fiennesin tähtirooli on tässä väkisinkin hiukan huvittava kun heppu näyttelee kaikkien sukupolvien miestä. Kylläpä on pojat ovat kovasti isiensä näköisiä. Vaikka nämä olisivat lapsena erinäköisiä niin yhtäkkiä näytetään taas samalta, tosin ilman partaa tai laseja. Tätä leffaa on kuulemma vertailtu “Tuulen viemään” ja “Tohtori Zivagoon”. Mikäpä siinä, varmasti jotka noista pitivät pitävät myös tästäkin. Naisten leffahan tämä loppujen lopuksi on.

Arvosteltu: 05.08.2001

Lisää luettavaa