Kyseessä on lähes kaikki osa-alueet hallitseva loistelias viihdepaukku.

10.2.2008 18:26

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl
Valmistusvuosi:2003
Pituus:143 min

2000-luvun alussa kultasormituottaja Jerry Bruckheimer oli uransa huipulla. Takana olivat mm. menestysleffat Bad Boys, The Rock – paluu helvettiin, Pearl Harbor ja Armageddon sekä hittiformaatit CSI, CSI Miami ja Amazing Race. Aivan kuin haistatellakseen itse kohtalolle, mies päätti tuottaa seuraavaksi jo tuhoon tuomitulta kuulostavaankin haasteeseen: elokuva Karibianmeren merirosvoista. Kaiken lisäksi pohjaksi otettiin Disneylandin vuoristorata! Merirosvoleffojen kultakauden loputtua auttamattomasti jo 1950-luvulle, pystyi etukäteen vain odottamaan, että PotC seuraisi viimeisimpiä Karibianmeren suurrymistelyjä, kuten Renny Harlinin Kurkunleikkaajien saarta, suoraan meren pohjaan.

Mutta toisin kävi, sillä merirosvosaagat päivitettiin 2000-luvulle, eikä tämä viittaa pelkästään huimiin efekteihin, vaan perinteisen piraattileffojen fanit karkottavaan kiroukseen ja aavelaivaan, sillä mukana vilisee kuolemattomia käveleviä luurankoja. Ja kun niitä ei näy, Johnny Depp varastaa koko show’n mennen tullen sittemmin kirottua alustaan takaisin hamuavana ”kapteeni” Jack Sparrow’na. Vastapuolella häärii lähes Deppin tasolle yltävä Geoffrey Rush. Orlando Bloom ja Keira Knightley on mukana houkutellakseen vastaisen sukupuolen edustajia leffan ääreen.

Jos juoni on enemmän tai vähemmän hötöllä pohjalla, niin tarinankuljetus se vasta lyö yli ja reippaasti. Tarinassa nimittäin sattuu ja tapahtuu niin paljon, että alkaa hirvittää, ainakin jos miettii jokaisen tapahtuman välttämättömyyttä. Kyseessä on kuitenkin todella loistelias viihdepaukku, joka hallitsee lähes kaikki osa-alueet: hallussa ovat niin toiminta, taitava seikkailutunnelma, huumori ovelan dialogin ansiosta ja musiikkikin (kuunnelkaa ehdottomasti Klaus Badeltin koko sävellys lopputekstien aikana), puhumattakaan edellä mainituista näyttelijäntöistä ja efekteistä. Parasta leffassa on kuitenkin se, että pätkä viihdyttää vielä lukuistenkin katsomiskertojen jälkeen, toisin kuin enemmän tai vähemmän tylsistyttävät jatko-osat.

Ja jos joku väitti Bruckheimerin olleen uransa huipulla viisi vuotta sitten, niin hän saa luvan miettiä uudestaan: PotC on saanut kaksi jatko-osaa, Bad Boys kakkososan (ja kolmonen tuotannossa) sekä vielä mukaan mahtuu National Treasure jatko-osineen ja CSI New York. Ja suositun Prince of Persia-pelin leffaversioonkin mies on kuulemma aikeissa sotkeutua. Huh-huh mikä mies.

Arvosteltu: 10.02.2008

Lisää luettavaa