Kaksi tyttöä ja poika lähtevät patikoimaan Australian kuuluisaan Wolf Creekin luonnonpuistoon. Auton simahdettua retken päätteeksi kolmikko saa apua muukalaiselta, joka kuin ihmeen kaupalla ilmestyy paikalle. Veijarimainen miekkonen vaikuttaa ensialkuun vilpittömältä ja mukavalta. Kaikki onkin liian hyvin ollakseen totta ja Astralian yön ollessa pimeimmillään “pelastajan” todelliset kasvot paljastuvat…
Elokuvan idea on se tavanomainen: Joukko nuoria eksyy tien päällä väärään paikkaan tai tässä tapauksessa väärän ihmisen mukaan. Ja se väärä ihminen on mielipuolinen sarjamurhaaja. Loppu on selvää.. Ruumiskasa kasvaa ja mahdollinen sankari pääsee pakoon jos pääsee. Sinällään Wolf Creek ei mitenkään erityisen huono kokemus ole. Idea vaan on nähty jo ne vaivaiset tuhat kertaa. Kysymyksessä on laadukasta peruskauhua, ei mitään uutta. Hivenen kliseitä ja sitäkin enemmän verta. Tällä kertaa seikkailu tapahtuu Australian maisemissa ja se lieneekin ainoa seikka mikä saa tämän basic väännön eroamaan genren harmaudesta.
Näyttelijöistä sen verran sanottakoon, että mitä tähän julmaan murhaajaan tulee niin sama kun laitettaisiin Timo Koivusalo pilkkomaan ihmisiä. Toisaalta tässä elokuvassa sanoma lienee se, ettei tuntemattomiin kannata luottaa, vaikka kuinka veikeä ukkeli tulisi tarjoamaan apuaan sädekehä päässään.
Elokuvan lopussa viitataan hieman tositapahtumiin. Kyllähän Australiassa ihmisiä katoaa tuon tuosta. Ongelma on vain se, että nykyään alkaa jo suunnilleen Potteritkin pohjautua tositapahtumiin. No ei sentään, mutta tositarinaan viitteet ovat useassa tapauksessa tehokas markkinointi ja katsojien houkuttelu tapa. Ei Wolf Creek kuitenkaan ole pahin esimerkki tällaisesta ja tässä tapauksessa voi hyvinkin olla todenperäisyyttä.
Perus psykopaattileffa, tasaisen väkivaltainen ja hieman ällöttävä. Ansaitsee täysi-ikärajan. Kompastuskivenä on vain se tosiasia, että Wolf Creekin katsottuaan ei sitä kovinkaan kauaa muista muiden vastaavien pätkien seasta erityisen poikkeavana. Varsin hupaisa australialainen jää kyllä mieleen, mutta en tiedä onko se hyvä asia tässä genressä. Jokainen sen päättäköön itse…
