Kevin Costnerin esikoisohjaus lojui vuokraamon hyllyllä. Costnerin leffat ovat yleensäkin uponneet minuun, niin pitihän tämäkin katsastaa. Tämähän voitti aikoinaan Oscareitakin.
Luutnantti John Dunbar (Costner) taistelee Amerikan sisällissodassa. Sitten hän saa haluamansa siirron nähdäkseen Amerikan raja-alueet. Sotilaslinnake onkin tyhjä, mutta hän elää toivossa että sinne saapuu pian apujoukkoja. Jätkällä onkin alkuun aika tylsää, mutta onneksi hänelle löytyy pian susi kaveriksi. Hänen naapureinaan asustaa Sioux-intiaanit, jotka eivät aluksi pidä Johnista. Pian hänestä tuleekin kunnioitettu mies Siouxien keskuudessa. Sitten hän saa jopa intiaaninimen: Tanssii susien kanssa.
Tanssii susien kanssa sisältää kaunista kerrontaa ja hienoja maisemia. Vaikka elokuvalla on pituutta melkein neljä tuntia, niin silti katsojaa ei rupea missään vaiheessa kyllästyttämään. Jopa elokuvan romanttisetkin kohdat menee, sillä pitäähän jokaisessa seikkailuleffassa olla rakkaustarinakin.
Näyttelijät ovat moitteettomia. Kevin Costner näyttelee hyvin ja tämä on vielä kaudelta kun miestä kunnioitettiin. Tämänhän jälkeen kunnioitus rupesi yllättäen laskemaan. Silti hän on yksi suosikeistani. Mary McDonnell näyttelee Johnin rakkautta Seisoo käsi nyrkissä (nimi oli joku tuollainen). Graham Greene esittää heimon pyhää miestä Potkivaa lintua myös hienosti. Costneria lukuun ottamatta näyttelijät olivat minulle aika tuntemattomia, paitsi McDonnell veti sivuosan loistavassa Donnie Darkossa Donnien äitinä.
Kahden kulttuurin kohtaaminen on kuvattu hienosti. Sehän on elokuvan pääteema. Vihdoinkin elokuva, jossa intiaanit eivät ole pahiksia, niin kuin vanhoissa länkkäreissä. Valkoisista on yritetty tehdä tällä kertaa pahempia. Tähtilippua kyllä heilutellaan, mutta se ei tällä kertaa pahemmin haittaa, toisin kuin Costnerin kolmannessa ohjauksessa Postmanissä. Se oli aikamoinen floppi ja niin oli myös sitä edeltävä Kevin Reynoldsin kanssa ohjaama Waterworld. Hyviä leffoja kummatkin, mutta täysiä floppeja. Ne ovat todistuksena Costnerin uran heikkenemisestä. Nyt hän pyörii lähinnä naisille tarkoitettujen nyyhkyfilmien päätähtenä.
Tanssii susien kanssa on siis kerrassaan hieno elokuva. Länkkäreiden, hyvien draamojen ja varsinkin seikkailupläjäysten ystävät nauttivat varmasti. Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, niin on harmi että Costnerin ura ohjaajana lässähti pian tämän jälkeen. Tämän seurassa voisi viettää toisetkin vähän alle neljä tuntia.
Ps. Tämä perustuu Michael Blaken romaanin, josta hän teki käsikirjoituksenkin.
