Yleisesti ottaen rakastan päättömiä actionpieruja, mutta nämä ison budjetin automainokset ovat lähinnä lapsellisia. Kaahailua on niin paljon että siihen turtuminen on jo yliluonnollisilla leveleillä, pehmoilua on suhteessa machoiluun laittomasti liikaa, vähäpukeisia naisia tungetaan pakolla mukaan, mutta ikärajan puitteissa mitään ei kuitenkaan saa näyttää ja fuckiakin saa sanoa maksimissaan sen kerran. Perheen tärkeyttä ei ilmeisesti ikinä voi ylikorostaa, terveisin Dieselin Vin melkein jokaisessa sarjan osassa. Tämä franchisen tuorein, spin-off- rypäle “Hobbs & Shaw” kärsii osittain samoista ongelmista kuin äitinsäkin, mutta ei yhtä pahasti.
Juonta en millään jaksaisi selostaa. Toisaalta, rehellisesti, ketä edes kiinnostaa? Aina näissä kesäfilmeissä pelastetaan maailma jonkin ilkeän järjestön kynsistä. Tälläkin kertaa mukana on viruksia ja huipputeknologiaa! Eli siis pyörää ei keksitä uudelleen. Lyhyesti ja jonkinlaisessa velvollisuudentunnossani kuitenkin: päähenkilöt, Hobbs (Johnson) ja Shaw (Statham), vihaavat toisiaan, mutta heidän pitää lyöttäytyä yhteen estämään pahista (hukkaan heitetty Idris Elba) voittamasta. Välillä rymistellään urakalla, välillä vitsaillaan ja välillä yritetään sanoa jostain jotain.
Kansikuvapoikina toimivat Dwayne Johnson ja Jason Statham, nuo uuden sukupolven Arska ja Syltty. Onneksi nämä herrat eivät ole vielä siinä vaiheessa, että itsensä vakavasti ottaminen kutkuttaisi ja pysti kiinnostaisi kivaksi koristeeksi hyllyyn. Ukot selvästi ovat äkänneet, että kovin tosissaan ei leikkimään kannata ryhtyä. Se on hyvä. Se kuuluisa pilke silmäkulmassa yhdistettynä kiistattomiin karismoihinsa Dwayne ja Jason ovat ehdottomasti teoksen parasta antia. Kemiat toimii. Herra Polttoaine olisi ollut vain tiellä.
Toimintaelokuvassa tärkeää ovat toimintakohtaukset ja sen “Hobbs & Shaw” taitaa ainakin jotenkin. Teknisesti rymistelyssä ei tietenkään ole kehumista, mutta juuri räiskimisosuuksissa osataan nauraa parhaiten itselle. Kliimaksissa varsinkin mennään niin övereihin sfääreihin, että tekee mieli julistaa koko pätkä siisteimmäksi jutuksi maan päällä ja tilata kotiin kaikki sarjan yhdeksän leffaa sisältävä blu-ray-paketti. Liioittelen toki nyt hurjasti. Ei tässä toki mitään Mad Max: Fury Road -tason neronleimauksia todisteta, mutta lyhyetkin innostuksen haituvat lämmittävät sydäntäni.
Fokus siirtyykin sitten välillä ihan väärään suuntaan. Niin, siis ilmeisesti perhearvojen korostamisesta on tullut jonkinasteinen pakkomielle F&F-sarjalle. Spielberg olisi ylpeä. Jotenkin kummassa tähänkin on ahdettu lyhyitä saarnoja siitä, kuinka juuriaan ei saa unohtaa ja viime kädessä niiden sukupuussa samalla oksalla olevien pitäisi olla se prioriteetti yksi. Hohhoijakkaa. Eli nyt pilke silmäkulmasta on kadotettu ja olisi jotain oikeaa asiaakin? Ei siis sillä, etteikö samalla voisi pitää hauskaa ja käsitellä vakavia aiheita, mutta “Hobbs & Shaw” tekee sen harvinaisen kömpelösti. Viesti olisi harmiton, jos se kerrottaisiin toiminnan tuoksinassa, mutta leffa oikein alleviivaa, että kun nyt on rymistelty jo puolisen tuntia niin mennäänpäs seuraavaksi vakavien asioiden ääreen. Sentään olin positiivisesti yllättynyt, miten vähän yhteistyön tärkeyttä saarnaavia hetkiä leffassa oli, vaikka edellytyksiä sille olisi ollut premissin puolesta. Toki klassikoksi muodostunut “I work alone” -klisee löytyy jo alkumetreiltä, mutta hirveästi sen pidemmälle ei ajatusta jalosteta.
“Hobbs & Shaw’ssa” on kasaritoimintojen fiilistä. Kaksi lihaskimppua machoilee nyrkit heiluen heittäen osuvia ja vähemmän osuvia one-linereita. Juoni on pirun kliseinen ja latteuksia löytyy enemmän kuin hipstereitä Kalliosta, mutta aivoton rymistely tekee vaikutuksen. Toki alhainen ikäraja (Yhdysvalloissa PG-13, kotipohjolassa K-12) rajaa luovuutta, mutta se on kai välttämätön paha Hollywoodissa. Kaipa näitäkin parin kymmenen vuoden päästä jotkut muistelevat samalla nostalgialla kuin nykyään muistellaan Ramboja ja Predatoreja. Ei tosin ansaitusti, sillä ilman kullattuja muistojakin Syltyn ja Arskan tehostepieruissa oltiin enemmän asian ytimessä, eli itse toiminnassa.
