Sainpa tämän leffan tuossa taannoin käsiini Kurosawa-boxin mukana. Muuten en olisi tätä todennäköisesti vielä pitkiin aikoihin katsonut, sillä leffa ei tosiaan lukeudu Kurosawan tunnetuimpiin teoksiin. Kyllähän sitä pidetään tuon boxin heikoimpana lenkkinä, mutta ei se missään nimessä ole huono elokuva. Päinvastoin, Kätketty Linnake yllätti ihan 100-0.
Tarina on melko simppeli, kaksi maanviljelijää lähtee kotiseudultaan sotaa pakoon. Matkallaan he törmäävät Toshiro Mifunen esittämään kenraali Rokurotaan, ja hänen kätkettyyn linnoitukseensa. Pian selviää että kenraali piilottelee linnoituksensa suojissa kadoksissa olevaa prinsessa Yukihimeä, josta on luvattu mukava palkkio. Kuitenkaan miehillä ei ole syytä tavoitella tuota palkkiota, sillä prinsessalla itsellään on paljon suurempi lasti kultaa mukanaan. Niin ryhmämme yhdistää voimansa, ja lähtee ylittämään tiukasti vartioitua rajaa päästäkseen turvallisemmalle maalle.
Leffa etenee rauhallisesti kepeän huumorin siivittämänä, eli liian vakavaa meininkiä ei ole luvassa. Tästä pääosin vastaa maanviljelijä kaksikko, jolle sattuu kaikenlaisia edesottamuksia. Alkuun leffa tuntuu hieman kuivalta, mutta heti kun äärimmäisen karismaattisen olemuksen omaava Toshiro Mifune ilmestyy kuviin, elokuvaa lähtee todella käyntiin. Siinä on ehdottomasti yksi parhaimmista näyttelijöistä kautta aikain. Eivät muutkaan näyttelijät huonoja ole, vaikka ovatkin melko tuntemattomia naamoja.
En tiedä mistä johtuu että kyseinen leffa ei omaa samanlaista klassikko-statusta kuin esimerkiksi Yojimbo. Kätketty Linnake on ehdottomasti seikkailuelokuvien eliittiä, jonka teräviä juonikuvioita on hyödynnetty jopa Tähtien Sodassa. Ei tämä nyt Kurosawan kirkkainta kärkeä ole, mutta ehdottomasti aliarvostuksesta kärsivä mestariteos.
nimimerkki: Scuzzball
