Pinkki blondi on palannut takaisin. Homma jatkuu siitä mihin jäätiin. Kaikesta pitää vääntää nykyään jatko-osia, joten miksei sitten tästäkin. Elle Woods alkaa tällä kertaa puolustamaan eläinten oikeuksia, koska oman koirulin äiti on joutunut koe-eläimeksi. Asia tulee ilmi, koska Elle palkkaa parhaan mahdollisen etsivän etsimään koiraemoa sillä koiraemon pitää päästä Ellen häihin. No, kun vapautukseen ei saa taustavoimia paikallisesti niin pitää lähteä pääkallopaikalle eli Washingtoniin ehdottamaan uusia lakiesityksiä.
Tällä kertaa vastakkainasettelussa on Washingtonin kylmät ja tummiin pukeutuneet poliitikot sekä Ellen pinkki ja järkyttävän pirtsakka asenne. Tottakai leffa noudattaa samaa kaavaa kuin edeltäjänsäkin eli Ellen puhkuu alussa intoa, saa sitten siipeensä ja lopulta kaikki ovatkin hänen ajamansa asian takana, happy end ja sillä siisti.
Blondin kosto ykkönen oli ärsyttävän ja hauskan rajamailla, ollen kuitenkin pääasiassa hauska. Katsojan ärsyttäminen olikin mielestäni yksi leffan tarkoitus. Liika on kuitenkin liikaa, nyt kun eetteriin ladataan samankaltainen pinkkipläjäys niin leffa alkaa vain ärsyttämään, hauskuus on oikeastaan tiessään. Idea ei kanna toista kertaa. Aargh. Miksi tämä piti mennäkään katsomaan.
