Aikoinaan Alien-leffojen myötävirrassa tekaistiin pläjäys nimeltä Peto. Teema ja aihe aina H.R.Gigerin osallistumisia myöten apinoitiin suoraan Alienista. Pääörkkinä leffassa toimi lähinnä muotilehtien sivuilta pyllistellyt Natasha Henstridge. Ihmisen ja Alienin ristisiitos siis pyllähti jostain päin avaruutta lisääntymään maankamaralle. Petoa sitten jahtasi erinäisten heebojen joukko eri erikoistaitoineen. Kokonaisuudessaan tekele oli suhteellisen kauheata katseltavaa.
Jatko-osan suhteen odotuksista ei voi puhua, kunhan nyt vaan tulee töllöteltyä. Suorasta jatko-osastahan tässä kuitenkin on kysymys. Samalla kökkölinjalla jatketaan nytkin. Marsilta palaavat astronautit tuovat mukanaan jotain örkkikamaa ja ein aikaakaan kun uuden peto-oliorodun siittäminen voi alkaa. Apuun käytetään laboratorioiden petokasvattia geenivalmistettua kloonia Eveä. Noh, kaikki ei suju tietenkään ihan niinkuin piti…
Amatöörinä ammattimaista kriitikkokieltä käyttäen voidaankin todeta tämän kakkososan olevan täyttä paskaa. Harvoin tulee kuitenkin leffoja katsomaan alettua keskeytettyä ja tämä oli kyllä siinä ja siinä. No, katsottua kuitenkin tuli. Välillä on ihan hyvä todeta minkälainen on todella huono elokuva. Yhden (minimi!!!) laukauksen sijaan voisin irvistää leffalle!
Näyttelijät ovat yliammuttuja karakterisoituja sarjakuvahahmoja. Tekeekö täysikasvuiset ihmiset todellakin tällaista kamaa? Näyttelijöiden kohdalla täytyy kuitenkin pysähtyä Michael Madsenin kohdalle ja huutaa: MIKSI?? Äijällä jäi siis Reservoir Dogsit päälle, tätä ei todellakaan tarvitse Peto 1:n ja 2:n yksin todistaa. Sen voivat myös tehdä mm. Getaway, Gun for Hire jne. Machoilu kärsii jo äijän kohdalla pahaa inflaatiota. Ei voi muuta kuin harmitella.
Leffan taso on ihan puhdasta tissi- ja visva-astetta. Kumpaakaan ei siis säästellä. Ensin “paritellaan” ja sen jälkeen tapahtuu mitä ihmeellisempiä “kuoriutumisia” ja multiploitumisia. Petojen kiima on kauheata katseltavaa. Esipuberteettinen nenänkaivaja saa varmasti pläjäyksestä ne omat kicksinsä, ei epäilystäkään.
