Ohjaaja Shohei Imamura, 77, on ohjannut elokuvia jo kuudella eri vuosikymmenellä. Luulisi, että vanhalla herralla on kokemusta tehdä oudostakin ideasta hieno leffa. Ankeriaan kohdalla siltä ei kuitenkaan näytä, vaan Imamuran näkemys Akira Yoshimuran Glimmering in the Dark/Yami Ni Hirameku-novellista on puuduttavaa katsottavaa.
Heti draaman introssa Takuro Yamashita (Koji Yakusho) saa kirjeen, jossa hänen vaimonsa kerrotaan pettävän häntä aina yöllisten kalareissujen aikana. Yhtenä iltana hän sitten antaa epäilyksille jalansijan, ja jää väijymään vaimoaan. Tietenkin Yamashitan epäilykset osottautuvat oikeiksi, ja hän sekoaa täysin: hän murhaa vaimonsa brutaalisti kesken aktin. Sitten edessä onkin kahdeksan vuoden kakku.
Vankilasta päästyään Yamashita kalaystävineen yrittää pysyä kaukana ongelmista, mutta hän sattuu löytämään itsemurhaa yrittäneen Keiko-naisen maasta. Tuosta kohtaamisesta kehkeytyy reippaasti käänteitä. Ehkäpä vähän liiaksikin ja liian irrallisina, sillä parhaat kohtaukset ovat ne, joisa Yamashita keskustelee ankeriasystävänsä kanssa. Dialogi ankeriaan kanssa voi näemmä olla ihan mielenkiintoista. Mukana liikkuvat myös UFO-hullu kaveri, puukkoa heilutteleva kaveri ja itsemurhaa yrittävä vanhus… juu, juu, onhan siinä erikoisuutta kerrakseen.
Ankerias-leffassa on omaperäinen aihe, mutta toteutus on tylsääkin tylsempi ja tarina jää tyhjänpäiväiseksi. Sekavan oloiset sepitykset on punottu yhteen jotenkuten, ja näyttelijöitäkään ei voi aivan täysin tuomita. Silti jotain puuttuu. Ämpärissä uiva ankerias on lopulta sekalaisen joukon mielenkiintoisin hahmo.
