Mäiskettä, mäiskettä. Ei haittaa, kyllä tämä uppoaa vielä, onhan tässä tuo Luc Bessonin kässärikin, vakuuttelee Arsi nojatuolistaan Jet Lin pistäessä äksättä miestä lakoon. Kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun Kiinan oma actionstara potkaisee bilispallon ilmaan ja tyrmää sillä kaapinkokoisen gansterin, alkaa hieman väsyttää. Ja hieman-sanan voi ottaa pois.
Käsittämättömän korni on ensimmäinen Kiss od dragonista mieleen tuleva ilmaus. Tarina ei yritäkään olla muuta kuin se perinteinen “kova jätkä tulee maailman toiselta puolelta, potkii typerykset maahan, nappaa nätin naisen itselleen ja hymyilee loppuotoksessa”. Vieläpä hätäisesti väsätty sellainen. Ja Bessonin poika on kehdannut silti laittaa nimensä kanteen, hohhoijaa.
Kiss of dragon ei vaadi todellakaan mitään aivotoimintaa. Bridget Fonda todistaa uransa olevan jo ehtoopuolella ja Jet Li potkii, potkii, potkii, lyö ja potkii. Sen hän toki osaa, ilman että ilme värähtääkään. Mutta kun mitään muuta ei sitten tapahdukaan! Tarinaan on liimattu irrallisia kohtauksia vain siksi, että Jetti pääsee… niin, arvatkaapa mitä hän pääsee tekemään: potkimaan! Kohtaus, jossa noheva sankarimme juoksee erehdyksessä treenisaliin ja pistää erheen kunniaksi muutaman kymmentä kung fu -sankaria kanveesiin, edustaa ehdottomasti tätä osastoa.
Kiss of dragonin ei kai pitäisi olla komedia, mutta sitä se on. Siinä ei ole mitään muuta kuin taistelukohtauksia, ja nekään eivät edusta aivan lajityyppinsä kirkkainta kärkeä. Parempaa mättöä on nähty. Siispä kiinalaisen huippuagentin seikkailua paranee suositella vain kiihkeimmille action-faneille, heillekin tosin löytyy parempia pätkiä tsekattavaksi ja pahempia pahiksia pätkittäväksi. Toisaalta eipä tule mieleen muita leffoja, jossa mätkittäisiin päähän rumia blondattuja jättiläisiä yhtä innokkaasti tai puhuttaisiin yhtä karmaisevilla aksenteilla. Jättimiinukset varsinkin Tchéky Karyolle. Sen sijaan “lopputaistelun” piikkitemppu ansaitsee pienen kehun ja nostaa leffan kuiville, peräti kaksi pistettä. Jippii, se on paljon, sillä Kiss of dragon ei ole lyömätön leffa, vaikka siinä pääasiassa potkitaankin. Itse tuottajan asemassa olisin potkinut lähinnä ohjaajan ja casting-osaston persuksia.
