Ensivaikutelmaltaan – ennen elokuvan katselemista – tulee ajatus mieleen, ettei kyseessä voi olla mitään kuravelliä, kun lukee DVD:n kannessa nämä asiat: pääosassa Linda Blair (Manaaja), ja Halloweenin ja Elm Streetin tekijöiltä. Kyllä! Juuri nämä sanat saavat vaikuttamaan siltä, että kyseessä täytyy olla hyvä leffa, ja K-18 -leima DVD:n takakannessa näyttää lupaavalta. No, ei kun tsekkaamaan.
Garth Manor -niminen linna on ollut 12 vuotta tyhjillään, kun Raymond Garth teki selvää perheestään ja itsestään. Sitten 12 vuotta myöhemmin linnaan saapuu neljä ystävystä, jotka joutuvat viettämään yön siellä tullakseen opiskelijaseuran jäseniksi. Mutta linnassa on joku muu heidän lisäkseen, eikä tämä pidä kutsumattomista vieraista.
Tässä tulee sitten karu totuus: kovin hyvä Helvetin yö ei ole, vaikka DVD niin lupaa. Linda Blairin suoritus Manaajassa on miljoona kertaa parempaa kuin tässä, eivätkä Halloweenin ja Elm Streetin tekijät ole saaneet tästä mitään hyvää aikaseksi. Liian tavallinen. Liian kliseinen – vaikka leffan juoni on ihan siedettävä.
Tom DeSimone on täysin tuntematon häiskä, ja luulen, ettei hän tämän leffan ansiosta ainakaan tunnetuksi tullut. Kuvaus mättää, sillä leffa on sangen synkkä… Tarkoitan siis, että kaikkialla on pimeätä, eikä niitä tappokohtauksia meinaa näkyä yhtään. Katselee vain otsa kurtussa, ihmetellen: Mitä h:tiä tuossa nyt tapahtuu, kun on koko aika pimeätä kuin haudassa? Lisäksi tappoja on hyvin vähän (tylsää). Elokuva voisi enemminkin olla ikärajaltaan 15.
Näyttelijöistä Linda Blair vetelee aika tylsästi koko roolin. Vincent Van Patten on edes jonkun verran siedettävä hauskassa roolissa, mutta silti kaikkia näyttelijöitä vaivaa yksi sama ongelma: he eivät osaa eläytyä yhtään!
Haukut kyllä tämä on ansainnut. Minä odotin tältä paljon, mutta sainkin pettyä katkerasti. En kylläkään suosittele niille, jotka metsästävät hyviä kauhupätkiä.
