B-trillerit ovat erittäin epätasainen joukko, johon mahtuu sekä jätettä, viikossa unohtuvia tapauksia että myös hieman valoisampia luomuksia. The Keeper vaatii toimiakseen katsojalta tiettyä joustavuutta. Liika kyynisyys kannattaa jättää sängyn ja sohvan väliin jos tästä elokuvasta haluaa repiä nautintoa.
Krebs(Hopper) on ikääntyvä poliisipäällikkö, joka pitää harrastuksenaan huumevalistusta ala-asteilla ja kylpee omassa omahyväisyydessään vähin äänin. Gina (Argento) taas strippaa räkälöissä ja joutuu ikävän välikohtauksen takia Krebsin vahdittavaksi.
Niin, psykopaattiahan Hopper esittää. On ihan hyvä ettei hänestä olla väännetty mitään maanista perverssiä. Ensinnäkin hän on siihen aivan liian kiltinoloinen ja toisekseen hänen repliikkinsä kasvavat itse hahmoa suuremmaksi, mikä tuskin on ollut tarkoitus.
Lochlyn Munron saattaa harvakseltaan bongata joissakin valtavirtaa vähäpätöisemmissä leffoissa. Nyt hänen roolikseen on suunniteltu Krebsin alainen Burns, jonka itsenäistä toimintaa seuraa mielellään varsinaisten päätapahtumien väliin ujutetuissa koloissa.
Asia Argento on nainen paikallaan. Hän on kuin jokin kärsinyt tieteiselokuvan sankaritar. Jopa Sigourney Weaverin hahmo Alieneista käy etäisesti mielessä. Kiehtovan räjähtänyt olemus on hyvä vaihtoehto tavanomaiselle ja samalla yleensä syntisemmän näköiselle kirkujalle, joita tällaiset trillerit ovat hyödyntäneet jo aivan tarpeeksi. Juonen uskottavuus on joissain paikoin siinä ja siinä, ja se heijastuu heti Argenton toiminnan luontevuudessa. Käänteet eivät kuitenkaan ole liian räätälöidyn tuntuisia, ja juttua seuraa ihan mielellään. Ehkä hedelmällisin vertailukohde Vangitulle on saman vuoden Vaarallinen headhunter.
nimimerkki: Organismi
