Keskiaikaista Japania terrorisoiva rosvojoukko saapuu kukkulan laelle. He päättävät hyökätä, mutta muistavat hyökänneensä samaan paikkaan aikaisemminkin. Yksi kyläläisistä kuulee tämä neuvottelun ja pian asiaa puidaan läpi. Osa haluaisi antautua rosvojen mielivallan alle ja toivoa parasta ja osa taas haluaa vastustaa. Kylävanhin taas toteaa, että vastarinta on mahdotonta ilman ammattitaitoista apua. Tähän työhön tarvitaan epätoivoisia samuraita, joiden ylpeys riittää niin vähäiseen työhön. Onni on kuitenkin kyläläisten mukana ja pian heillä on mukanaan seitsemästä hyvin erilaisesta henkilöstä koostuva joukkio.
Kurosawan hallitut ja maalauksellisen kauniit kuvat yhdistyvät voimakkaiden näyttelijäsuoritusten kanssa. Lisää mukaan millintarkka realismi niin saa aikaan nerokkaasti kerrotun modernin toimintaelokuvan.
Tarinan keskipisteenä tapahtuvaan kylään mahtuu jo itsessään valtava joukko konflikteja, joiden ilmaantumista samuraiden saapuminen ei suinkaan helpota. Tämän sivujuonen, joka kehittyy traagisen romanssin suuntaan lisäksi kylää pitää puolustaa suurta ja pelottavan tehokkaasti varustettua rosvojoukkoa kohtaan. Sen sijaan että sankareiksi ruvenneet samurait hoitaisivat taistelun itse tavalla, joka on sankarillinen ja silkkaa itsemurhaa, he käyttävät perinteisiä sodankäynnin metodeja; linnoitteita, muodostelmia, tiedustelua ja ryhmäkuria. Näillä metodeilla siis taistellaan rosvoja vastaan lopulta voittoisasti, vaikkakaan ei ilman menetyksiä.
Näyttelijöiden suoritukset ovat vahvaa laatua. Takashi Shimuran rooli joukkoa johtavana Kambeina on rauhallinen ja looginen. Hänen tarkoituksensa on pitää tilanne järjestyksessä ja estää riitaista joukkoa räjähtämästä käsille. Liitä mukaan nuori hurjapää, mystinen mestarisoturi, huumorimies ja Toshiro Mifunen raivohullusti tulkitsema sekopäinen kulkuri, jolla on asennetta ja rohkeutta vaikka muille jakaa. Aluksi koomisesta juoposta ilmenee synkempiä piirteitä ja lopun koittaessa katsoja on vakuuttunut siitä, että tämä karski ja vihainen mies oli paljon rohkeampi ja kunniallisempi kuin yksikään rahan takia sotiva samurai. Erityisesti Mifune on huomattava dynaamisen roolinsa takia, vaikka se ei suinkaan ole ainoa hyvä suoritus tässä elokuvassa.
Kurosawan ohjaus on henkilöhahmojen kohdalla tarkkaa ja hallittua, mutta vielä vahvempaa se on toimintakohtauksissa. Erityisesti lopun kaatosateessa taisteltu kahakka viimeisiä rosvoja kohtaan on kaoottisessa vimmassaan yllättävän rauhallinen. Vaikka huutamista, juoksemista paikasta toiseen, ammuskelua ja miekalla huitomista on valtavasti kohtaus säilyttää vaikutelmansa hallitusta sekasorrosta, joka johtuu koulutuksesta.
Vaikka loppukohtaus rosvoista saadun voiton jälkeen onkin sisällöltään epärealistinen, tuottajaportaan vaatima muutos oli eduksi elokuvan kokonaisvaikutelmalle. Samuraimyyttiä armotta runnonut ohjaaja tekee myyttiä urhoollisesta samuraista tavalla, joka ei ole ollenkaan myyttinen, vaan karun asiallinen ja tosiasioihin perustuva.
Loistava elokuvakerronnan helmi.
nimimerkki: Jurpo
