Huomasin tämän elokuvan erään videovuokraamon hyllyssä, ja ihmettelin miksen koskaan ole kuullut tällaisesta. Vaikka paljon seurailenkin aasialaisen elokuvamaailman tapahtumia, vieläpä erityisesti samuraileffat kiinnostavat suunnattomasti, siitä huolimatta en ollut tästä kuullut. Outoa oli myös se, että elokuva oli melko tuore, ja julkaistu jo suomessa. Harvoin näin tapahtuu. No joka tapauksessa päätin kuitenkin napata elokuvan mukaan, enkä katunut päätöstä.
Mikä näissä samuraileffoissa oikein kiehtoo? No, yksinkertaisesti samurai on äijä isolla Ä:llä. Heidän rohkeutensa sekä kurinalaisuutensa on suorastaan kadehdittavaa. Kunnioitus klaania, vihollista, perhettä, luontoa sekä shogunia kohtaan on niin syvä, että näiden häpäisy hyvitetään vain harakirilla. Länsimaisissa kulttuureissa ei ole koskaan ollut mitään vastaavanlaista. Tämäkin leffa vain lisää kunnioitusta heitä kohtaan, vaikkei tämä mikään paras mahdollinen samurai-filmatisointi olekaan.
Elokuva sijoittuu samalle ajalle kuin vasta DVD:nä julkaistu The Last Samurai. Eli 1800-luvun lopulle, jolloin shogunit syöstiin vallasta ja samurait vetivät miekkansa esiin viimeisen kerran. Leffan päähahmo Kanichiro on alempiluokkainen samurai joka on hieman erikoinen persoona samuraiden keskuudessa. Mutta samurain elämä ei ole helppoja, niinpä hän ajautuu tilanteeseen ettei pysty enää elättämään perhettään. Hänelle ei jää muita vaihtoehtoja kuin jättää nykyinen elämänsä, ja hankkia parempaa työtä toiselta klaanilta.
Leffan tähdet ovat melko tuntemattomia, oikeastaan ihan nevehööd koko kasti. Mutta eihän se haittaa ollenkaan. Päinvastoin, mielestäni tuntematon hyvä näyttelijä on aina parempi vaihtoehto kuin joka toisessa leffassa hihhuloiva hyvä näyttelijä. Ja oikein hyviä näyttelijöitä löytyy tästäkin leffasta, ainakin kaikki isommissa rooleissa olevat, etenkin pääosat. Leffaan mahtuu ikävä kyllä huonojakin näyttelijöitä, jotka ovat kuin kadulta sokkona valittuja. Mutta onneksi heitä ei montaa minuuttia tarvitse ruudulla katsella.
Elokuvan heikommaksi osa-alueeksi jää erityisesti loppua kohden lisääntyvä ärsyttävä ylidramatisointi. On erittäin puuduttavaa katsella kun joku hourailee ilman mitään älyllistä sanottavaa useita minuutteja putkeen. Tästä huolimatta elokuvan dramaattinen puoli toimii hyvin, ja varmasti onnistuu koskettamaan useimpia katsojia. Ainakin minua.
Leffa tarjoaa osansa myös action-faneille. Miekkataistelut ovat erittäin hienosti toteutettuja, vaikkei noita nyt paljon nähdäkään. Mutta ehdottomasti hienompia taisteluita kuin esimerkiksi The Last Samuraissa, joskaan ei yhtä massiivisia. Jottei nyt sattuisi väärinkäsityksiä, niin sanottakoon vielä ettei kyseessä ole mikään actionleffa, vaan pääpaino on draamassa.
Mitä muuta tästä vielä voisi sanoa. Loistava samuraileffa, jonka ote ikävä kyllä hieman lopussa lipsuu. Siitä huolimatta voin suositella tätä lämpimästi kaikille, etenkin samurai diggareille must-see kamaa.
nimimerkki: Scuzzball
