Toisesta maailmansodasta tehtyjen elokuvien lukumäärä mahtaisi olla valtaisa, jos niitä joku alkaisi laskemaan. Aiheesta on tehty elokuvia itse sodasta saakka ja vielä tänäkin päivänä aiheesta onnistutaan silloin tällöin tekemään onnistunut filmatisointi. Kotkat kuuntelevat on kuitenkin alansa ehdotonta kärkeä.
Majuri Smith (Burton) saa tehtäväkseen pelastaa amerikkalaiskenraalin natsien kynsistä. Kentsu on jäänyt vangiksi hänen koneensa pudottua vihollisen maille kesken matkan. Kenraalilla on hallussaan niin tärkeää tietoa että hänet on pelastettava hinnalla millä hyvänsä. Kasattuun pelastusoperaation valiojoukkoon kuuluu Smithin lisäksi luutnantti Schaffer (Eastwood) sekä muita eri alojen taitajia. Kentsua pidetään vankina alppien rinteellä sijaitsevassa linnassa, mutta linnaan murtautuminen osoittautuu pian pienimmäksi joukkion ongelmista.
Clint on luonnollisesti se, joka minut vetää tämän elokuvan äärelle. Richard Burton on mielestäni liian korkealle arvostettu näyttelijä, ainakin niissä miehen filmeissä joita olen nähnyt. Clintin rooli tässä elokuvassa ei ole mitenkään mullistavan loistava (käsikirjoituksesta johtuen), mutta kyllä Clint osasi näytellä nuorempanakin miehenä. Kuvauspaikat ovat aidon näköisiä, joka luonnollisesti auttaa tunnelman kasvattamisessa.
Elokuvaa voisi mielestäni verrata toiseen samaa sotaa käsittelevään klassikkoelokuvaan nimeltä Navaronen tykit, jonka tämän elokuvan tavoin on alunperin kirjan muodossa kirjoittanut Alistair MacLean. Näissä kahdessa elokuvassa on sama mahtava tunnelma alusta saakkaa eikä katsojan mielenkiinto herpaannu hetkeksikään. Aivan loistavaa työtä. Mainittakoon vielä että tämän elokuvan ohjannut Brian G Hutton on myös ohjannut sellaisen laadukkaan sotaelokuvan kuin Kelly’s heroes, jossa pääosaa vetää myöskin Clint Eastwood.
