Loppujen lopuksi L.A. Gigolo ihan yhtä eksyksissä kuin kuvaamansa hahmot.

27.2.2011 18:45

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Spread
Valmistusvuosi:2009
Pituus:93 min

Elokuvan perinteistä juonitiivistelmää ei tarvita, sillä L.A. Gigolon juoni tiivistyy jo nimeen. Ei suurta rakkaustarinaa, kasvutarinaa tai mitään muutakaan tarinaa. Elokuvan kylkeen on isketty leima “komedia”, mutta täysin aiheetta – pätkä ei saa aikaan edes yksittäistä hymähdystä. Yleistunnelma on yllättäen hieman synkkä. Ei leffaa silti draamaksikaan kehtaa luokitella, sen verran aivotonta pintaliitoa se on. L.A. Gigoloa voikin parhaiten kuvailla epämääräiseksi – tekijät ovat ilmeisesti olleet ihan pihalla siitä, mitä tässä nyt yritetään sanoa vai yritetäänkö mitään.

Eräänä tavoitteena on ilmeisesti ollut kuvata Los Angelesin kahta puolta: silmät kiiluen unelmiaan tavoittelevia ja jo niiden sirpaleita kerääviä ihmisiä sekä tämän järkevyyttä. Tähän kuitenkin pyritään niin heikosti muutamalla kliseisellä “tälläistä elämääkö sinä todella haluat” -kommentilla, että sitä ei elokuvan teemaksi voi kutsua.
Toisaalla on pyritty mässäilemään rahalla ja naisilla, joiden ympäröimä päähenkilö Nikki (Ashton Kutcher) on. Tottakai pojan pokaamat naiset ovat kauniita, nuoria ja rikkaita – tällaisilla naisilla kun yleensä on tarve maksaa seksistä. Autot ja kartanotkin jätetään melko huolettomasti kodittoman rattopojan huomaan.

Leffan kliimaksi on, kun Nikkin pienessä päässä alkaa heräillä ajatus, ettei hänen välttämättä tarvitse elää namutädin siivellä (mitä, siis käyvätkö jotkut ihmiset oikeasti töissä?).

Vaikuttaa siltä, että ohjaaja David Mackenzie on yrittänyt tehdä perinpohjin pinnallisesta elokuvasta jotain vähän syvällisempää. Henkilöohjaus ja kuvaus ovat onnistuneita. Ashton Kutcher, Anne Hetche ja Margarita Levieva suoriutuvat osistaan yllättävän hyvin. Kutcherin yleisilmettä parantaa 50 prosenttia jo se, että ärsyttävä virne on jätetty pois. Joku on kuitenkin unohtanut kertoa Mackenzielle, että huonosta elokuvakäsikirjoituksesta ei saa hyvää elokuvaa vaikka kuinka yrittäisi.

Loppujen lopuksi L.A. Gigolo ihan yhtä eksyksissä kuin kuvaamansa hahmot. 2,5 tähteä yrityksestä ja paikoittain onnistuneen tunnelman luomisesta.

Arvosteltu: 27.02.2011

Lisää luettavaa