Spencerin pariskunnan (Ford & Pfeiffer) tytär lähtee toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja he jäävät kahden koiransa kanssa isoon taloon. Ja kuten tämäntyyppisissä elokuvissa yleensä, niin alkaa tapahtumaan kummia. Vaimo kuulee ääniä ja näkee asioita, mutta tietenkään mies ei usko.
Robert Zemeckis (Paluu tulevaisuuteen -trilogia, Forrest Gump) teki tämän välityönä odottaessaan Tom Hanksin laihduttamista Cast Away -elokuvaa varten. Vaikka tälle elokuvalle voi antaa välityöleiman, niin silti tämä on oikeastaan perusviihdyttävä kauhutrilleri.
Salaisuus pinnan alla on kohtuullisen hyvin toteutettu kauhutrilleri. Ei ole sieltä pelottavimmista päästä, mutta aiheuttaa silti ihan kivasti väristyksiä. Tunnelmaa kehitellään pikkuhiljaa, eikä tässä mennä monen 2000-luvun kauhuelokuvan tapaan teinislasherin suuntaan. Katsojaa säikytellään kivasti oudoilla äänillä ja muilla kummallisuuksilla, eikä katsojalle näytetä liikaa.
Näistä aineksista elokuvasta olisi saatu jopa klassikon mahdollisuudet omaavan elokuvan. Mutta elokuvassa on liikaa ongelmia, jotta se voisi toimia moitteettomasti. Robert Zemeckis ei ole kunnolla malttanut odottaa homman kehittelyä, vaan jo puolenvälin tienoilla katsojalle alkaa olemaan selvää, mitä on tapahtunut. Näin ollen viimeinen puolikas onkin vain tilanteen purkamista, mikä myös tapahtuu kovin ennalta-arvattavalla tavalla. Loppu on jo suorastaan kliseeosastoa.
Näyttelysuorituksistakaan ei ole valittamista. Harrison Fordilla ei ole mennyt kovin vahvasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Salaisuus pinnan alla on kyllä miehen parhaimpia 1990-luvun lopun 2000-luvun elokuvia. Myös Michelle Pfeiffer tekee omassa roolissaan todella upeaa työtä. Tämä vahvistaa hänen asemaansa suosikkinäyttelijättärieni joukossa.
Lopun liian aikaisesta paljastumisesta ja ennalta-arvattavuudestaan huolimatta Salaisuus pinnan alla on kivaa katsottavaa, jossa katselijaa säikytellään sopivasti. Ei tämä nyt parasta kauhua edusta, mutta kannattaa tähänkin tutustua.
nimimerkki: Ville
