Useimmat varmasti muistavat muutamia vuosia sitten telkkarista tulleen 24-osaisen sarjan nimeltä The Joulukalenteri. Muistaakseni se tuli televisiosta vuosina 1997 ja 1998 MTV3-kanavalta. Sen jälkeen siitä ei ole näkynyt eikä kuulunut mitään, koska ohjelman oikeudet omistanut tanskalainen tuotantoyhtiö valitettavasti meni konkurssiin, eikä maikkari saa enää esitysoikeuksia. Mikä olikin sääli, sillä näin hyvää joulukalenteria olisi katsellut vaikka joka joulu. Luultavasti tätä kalenteria ei tulla enää koskaan Suomen televisiossa näkemään, joten ne jotka omistavat kyseisen ohjelman VHS-kasetin pitäköön siitä hyvää huolta. Itselläni sattuu olemaan kaikki 24 jaksoa nauhalla ja olenkin niitä tässä katsellut aina päivittäin joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Siksi ajattelinkin, että on parempi kuin hyvä arvostella tämä ohjelma näin joulun alla.
Kauan kauan sitten pimeyden pahat näsät karkoittivat tontut luolistaan ja suomesta. Kaukaisessa paikassa maailman äärissä vanha tonttu Iki-iäkäs on kuolemaisillaan. Soittorasia soittaa hänen elämänsä sävelmää ja se on pysähtymäisillään. Ainoa avain, millä soittorasian voi vetää, jäi näsiltä säästyneeseen luolaan Keuruulle.
Iki-iäkäs lähettää kolme tonttua Toivon (Lehtomäki), Kaukon (Korjus) ja Handen (Smedberg) hakemaan avainta. Mukaansa he saavat suuren viisasten kirjan, jossa on vastaus kaikkiin kysymyksiin. Kirja ei saa joutua näsien käsiin, sillä muuten ihmiskunta on tuhoon tuomittu. Tontut löytävät luolan, mutta he eivät voi palata kotiin ennen kuin Kauko on veistänyt heidän lentokoneeseensa uuden potkurin. Tuon ainoan jäljellä olavan luolan lähellä on nyt pieni maatila, siinä asuvat maanviljelijä Olli Santanen (Korjus), hänen vaimonsa Kerttu (Smedberg) sekä heidän koiransa Vikki. He ovat autuaan tietämättömiä tästä kaikesta, he vain sattuvat asumaan luolan lähellä. Heidän kotiinsa tuppaa omituinen kauppaedustaja Pentti Niikseen (Lehtomäki), jonka auto on hajonnut tielle. Häntä tuntuvat myös kovasti kiinnostavan tontut sekä lähistöllä sijaitsevat vanhat luolat.
The Joulukalenteri kuuluu niihin harvoihin hyviin joulukalentereihin, vaikkeivat esim. näyttelijät mitään ammattilaisia olekaan. Eiväthän he oikeasti mitään näyttelijöitä ole, vaan muusikoita. Parhaimman roolisuorituksen tekee Kari Lehtomäki näsän ja Toivon roolissa. Mainittakoon, että The joulukalenteri ei sovi perheen pienimmille, koska se sisältää aika paljon kiroilua ja pelottavia kohtauksia. Itse olin ekalla luokalla katsoessani ohjelmaa ensimmäisen kerran ja silloin ne näsät ihan oikeasti pelottivat.
Mistä muuten tulee tuo The-alkuliite sarjan nimessä? Se juontuu siitä, että ohjelman idea on pistää tontut puhumaan ns. englannin ja suomen sekoitusta ja liittää enkun sanoja joka paikkaan, kuten: “Where’s the kirja” ja “Oh shit se on suomea.” Tontut siis eivät puhu suomea kovin hyvin, mikä onkin loistava oivallus ja kuulostaakin melko huvittavalta varsinkin kun näyttelijöiden englannin lausumistaidot ovat ajoittain hukassa. Hupia lisäävät näyttelijöiden tuplaroolit; Seppo Korjus piippua polttavana Olli Santasena ja etenkin Smedberg on aivan mainio Kerttuna. Ohjelmasta on varmasti jäänyt monien mieliin tuttuja lausahduksia, kuten: “Seikka on saletti”, “Mahotonta meininkiä”, “Menenpä näyttämään anakondaa pihakuuselle”, “Why is it always me who has to”, “Because sull’ on rumimmat kuteet ja pisin naama”, “It’s hard to be a tonttumies.” Ohjelman musiikki on hyvää mutta puuduttavaa kuunnella. Jokaisessa jaksossa on vähintään kerran jokin Trio Saletin (Tonttujen) musiikki esitys ja tutuksi tullut “Jeee it’s hard to be a tonttumies”.
Mieleenpainuvimpia kohtia oli ehdottomasti, kun näsä otti hörpyn kossua niin sille tulee torahampaat ja silmälasit. Myös se, kun Kerttu toivoi monitoinikonetta joululahjaksi ja aina oli tekemässä joulusiivousta tai koristelemassa paikkoja, Olli Santasen “seikka on saletti”-letkautukset sekä Pentin “po, po, po” -juttu. Olisi niin paljon kerrottavaa tästä loistojoulukalenterista. Tämän katsominen on ehkä paras joululahja mitä voi toivoa. Lopussa paha saa palkkansa ja kaikki on hyvin.
Unohdin aivan mainita, että Jukka Virtanen ei ole mikään turha mies, sillä hän toimii The joulukalenterin kertojana, ohjaajana sekä näyttelee Iki-iäkästä onnistuneesti, vaikka hän makaakin 24 jaksoa vuoteessa sanomatta yhtään mitään – paitsi lopussa.
The Joulukalenteri on paras suomalainen joulukalenteri mitä televisiosta on koskaan tullut. Ja NYT kaikki toivomme yhteen ääneen että tämä vielä joskus tulisi telkkarista tai sanomme tv-lupamme irti! Vieläkin iloisempi yllätys olisi että tämä ilmestyisi DVD:lle mutta se tuskin on mahdollista. Jotain jäi ehkä kertomatta, mutta kuitenkin: Hyvää Joulua kaikille!
nimimerkki: TheManWithNoName
