1900-luvun alussa kapteeni Arsenjev (Solomin) on pienen sotilasosaston kanssa tutkimassa Siperian taigaa. Siellä he tapaavat paikallisen alkuasukkaan Dersu Uzalan (Munzuk). Hän alkaa opastamaan miehiä ympäri taigaa. Vuosia myöhemmin Arsenjev palaa takaisin ja tapaa jälleen Dersun. He alkavat taas kiertelemään taigaa.
Akira Kurosawa ei ole ollut enää Toshiro Mifunen kanssa tekemiensä samurai-leffojen jälkeen ollut niin vahvassa vedossa kuin aiemmin. On häneltä tullut toki hyviä leffoja samurai-leffojen jälkeenkin, mutta parhaat päivät olivat jo ohi. Tosin onhan Dersu Uzalakin hyvä, vaikkei Kurosawan parhaimpia olekaan. Tämä elokuva on tehty yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. Elokuvassa on Kurosawan vaikutteita, mutta myös neuvostotyyli näkyy.
Dersu Uzala on melko vaikuttava ja paikoitellen koskettava luontokuvaus. Välillä tulee mieleen Disney-elokuvat, mutta vain etäisesti. Tämä elokuva näyttää todella upeasti Siperian taigaa. Luonnon upeus tulee todella hyvin esille. Myös Arsenjevin ja Dersun matka on toteutettu hienosti. Myös vuoropuhelut on toteutettu todella hyvin. Tosin myös Maxim Munsukin ja Juri Solominin roolisuoritukset parantavat leffaa huomattavasti. Koko elokuva tosin rakentuu pitkälti heidän varaansa. Leffasta löytyy myös hieman huumoria. Leffa kyllä sortuu välillä pitkäveteisyyteen, mutta tilanne korjaantuu aika äkkiä.
Mutta valitettavasti DVD-julkaisu on laadultaan hirvittävimpiä, mihin olen törmännyt. Joku älypää oli pistänyt alun perin laajakangasversion ihan järjettömään 4:3 kuvasuhteeseen. Tämä kyllä rajaa hirvittävästi tavaraa kuvan ulkopuolelle. Tästä leffasta varmaan voisi nauttia enemmän, jos julkaisu olisi ollut kunnon kuvasuhteella. Ei ole kovinkaan kivaa katsella, kun vain osa ihmisestä näkyy ruudulla. Välillä jopa kuulee jonkun puhuvan, mutta ei kuitenkaan näe puhujaa. Myös kuvalaatu on melko hirveää. Kuvassa on roskia ja muutenkin graafinen puoli on todella onneton. Nopeat liikkeet menevät välistä melko suttuisiksi. Huomaa selvästikin, että elokuva on siirretty suoraan VHS:ltä DVD:lle. Tekstityskin tulee ihan miten sattuu. Välillä teksti tulee pidemmän ajan kuluttua siitä, kun on repliikki puhuttu tai sitten se tulee paljon ennen repliikkiä. Eikä tässä ole mitään ekstroja.
