Autohuijarit on Robert Zemeckisin varhaistuotantoa, mutta jo tuolloin Bob Galen kanssa yhteistyössä. Tämä on myös ensimmäisiä Kurt Russellin tähdittämiä leffoja miehen Disney-aikojen jälkeen.
Luke ja Roy L. Fuchs (Jack Warden, kaksoisroolissa) omistavat kumpikin käytettyjen autojen myyntiliikkeen – kahden puolen katua – ja kilpailu on armotonta. Eritoten Roy haluaisi saada Luken pois autobisneksistä ja haltuunsa tämän paremman tontin omille autoilleen. Roy saa vihiä, että hänen liikkeensä jäämässä uuden moottoritien alle ja Luken omistama tontti jäisi siten parhaalle mahdolliselle paikalle tulevan tien varteen. Roy myös tietää, että velipojalla on heikko sydän ja mies voi potkaista tyhjää milloin vaan. Niinpä Roy päättää vähän vauhdittaa pumpun pettämistä ja palkkaa rallikuski Mickeyn (Michael Talbott, tuttu Miami Vicesta) antamaan Roylle vähän kyytiä. Mickeyn revittelyn jälkeen Luke katoaakin maisemista ja on palkollistensa mukaan lähtenyt ansaitsemalleen “lepolomalle”. Roy on ilman pitäviä todisteitakin varma, että velipoika on heittänyt veivinsä ja alkaa suunnitella Luken liikkeen valtaamista. Royn apuna valtauspuuhissa toimii asianajajanilkki Sam Slaton (Joe Flaherty). Liikkeen uskolliset työntekijät ovat kuitenkin toista mieltä ja pitävät Luken puljun pyörät pyörimässä ja kaupan käynnissä. “Ahkerina” työntekijöinä hääräävät lipevä myyntitykki ja poliitikon urasta haaveileva Rudy Russo (Kurt Russell), taikauskoinen Jeff (Gerrit Graham) ja hyvät unenlahjat omaava mekaanikko Jim (Frank McRae). Menossa mukana on myös aina uskollinen Toby-koira. Soppaa saapuu myös sekoittamaan kymmenen vuotta pois maisemista ollut Luken Barbara-tytär (Deborah Harmon).
Autohuijarit kertoo tarinaa käytettyjen autojen myyjistä, jotka yrittävät myydä autoja keinoja kaihtamatta. Kaverit hommaavat houkutukseksi mm. vähäpukeisia naisia myymään romuja autojaan, koska paljas pintahan tunnetusti myy. Miehet myös ujuttavat laittomia mainoksiaan valtakunnan verkkoon nörttien Eddien (Michael McKean) ja Freddien (David L. Lander) avulla monia muitakaan myynninedistämiskeinoja kaihtamatta. Royn autotkin “hieman” kärsivät erään tv-spotin kuvausten aikana. Rudy myös muistaa, että purukumi on aina kätevä korjaussarja käytettyjä autoja fiksatessa!
Zemeckisin ja Galen käsikirjoitus sisältää varsin mukavaa dialogia ja muutenkin homma rullaa sujuvasti eteenpäin. Autohuijarit on periaatteessa hyvinkin kevyt, mutta osittain aika mustaakin komediaa tarjoava leffa, ja sen parissa viihtyy parintuntisen aivan mainiosti, koska tylsiä hetkiä ei ole. Turha draaman vääntäminen on jätetty perinteisemmille komedioille. Paketista löytyy muutamia näyttäviä autostuntteja, mutta ihmekös tuo, kun alan konkari Terry Leonard Jr. on kehissä mukana. Eikä kyse ole mistään tietokoneilla pelleilystä, vaan autoilla tehdään muutamia ihan oikeasti rapsakoita temppuja. Jopa Russell ja erityisesti yhden tempun tekevä Graham tekevät itse muutamia aika rohkeita stuntteja autojen kanssa.
Russell on hyvässä vedossa luihuna, mutta pohjimmiltaan kuitenkin suhteellisen rehtinä Rudyna. Russell vetää hienosti nopeasti puhetta suoltavan Rudyn roolin, vaikka mies pystyy myös totisempiin roolisuorituksiin, joista loistavana esimerkkinä Snake Plisskenin rooli seuraavana vuonna John Carpenterin leffassa Pako New Yorkista. Russell on osoittanut vuosien varrella taitavansa suvereenisti niin komedian, draaman, toiminnan jne. Vanhan konkari Jack Warden on myös mainio kaksoisroolissaan, eikä muidenkaan roolien miehitys heikko ole. Al Lewisin tuomari-Harrisonin rooli menee kuitenkin ylikliseisten osastoon, jopa tässä lajityypissä.
Zemeckis osoitti jo aikaisessa vaiheessa uraansa, että mies osaa tehdä sujuvasti etenevää tarinaa, vaikka juonellisesti Autohuijarit ei mikään ihmeellinen olekaan. Onhan tätä hiukan epäreilua verrata tarinaltaan esimerkiksi koukeroiseen ja loistavaan Paluu tulevaisuuteen -trilogiaan.
Autohuijarit on joka tapauksessa lupsakan harmiton komedia, jossa ei suvantokohtia ole. Leffan katsottuaan päällimmäiseksi jää hyvä mieli ja tunne, että tämän parissa viihtyi ja naureskeli vajaan pari tuntia ihan mukavasti. Tämä ei välttämättä ole sopiva komedia niille, jotka pitävät viime vuosina suosioon nousseista ja kaikenlaiseen shokeeraukseen nojaavista American Pie -tyylisistä juonettomista komedioista. Kasarikomedian ystävät viihtyvät tämän parissa varmasti, koska Autohuijarit on taattua kultaisen 80-luvun komediatavaraa!
Dvd on hyvää peruslaatua ja erityisesti kommenttiraita on aika hupaisaa kuunneltavaa, kun Russell, Zemeckis ja Gale muistelevat parin vuosikymmenen takaisen leffan tekovaiheita.
nimimerkki: J.O.
