Tapanahan Hollykylässä, tuolla suuressa maailmassa, on se, että jos joku ukko/akka menestyy maailmanlaajuisesti jollakin saralla, ja jos henkilön elämä vielä sisältää skandaaleja ja tragediaa, niin hemmosta kuvataan varmasti elokuva, ennemmin tai myöhemmin. Näissä elämänkertafilmeissä on usein onnistuttu hyvin, mutta vähintään yhtä usein on menty metsään, joskus pahastikin. Koskaan ei oikein voi tietää, kummalle puolelle vaaka kallistuu, kun tällaista pläjäystä alkaa katsomaan. No mutta, selviäähän se katsomalla.
Tällä kertaa kyseessä oli erittäin positiivinen ylläri. Pianonpimputtaja Jerry Lee Lewisin elämän ylä -ja alamäistä kertova Great balls of fire on erittäin viihdyttävä musikaalikomedia, josta toki löytyy ne surullisetkin hetkensä. Pläjäys keskittyy lähinnä rakentamaan henkilökuvaa Lewisista, ja kertomaan hänen musiikistaan, urastaan levyartistina, ja kolmannesta (vaiko sittenkin toisesta?) avioliitostaan, jonka mies solmi 13-vuotiaan pikkuserkkunsa, Myra Gale Brownin kanssa. Teini-ikäinen tyttöhän on, kovista puheistaan huolimattakin, lapsi vielä, ja näin puoli vuosisataa tapahtumien jälkeen elävästä suomalaisestahan tuollainen tuntuu järjettömältä, mutta on se silti kummallista, kuinka omatunto ja järki saa huutaa vaikka mitä, saa ohjaaja Jim McBride katsojan asettumaan Jerryn puolelle. Kummallinen on ihmismieli.
Muutenkin McBriden valinta puolustaa rock ‘n’ roll-neron aivoituksia, tekoja ja valintoja, sekä hyviä että huonompiakin aikoja käsitellessä saa aikaan positiivisen fiiliksen, siitä puhumattakaan, että elokuva todella kunnioittaa miestä, josta kertoo. Kuten Frank Sinatrakin aikanaan, Jerry menee omaa tietään muista välittämättä, ja niinhän sen pitääkin olla. Toki katsojan täytyy pitää järki mukana, ja kyseenalaistaa avioliitto 13-vuotiaan tytön kanssa, mutta silti.
Näyttelijöistä sen verran, että Great balls of fire on Dennis Quaidin show, kokonaisuudessaan. Sivuosien esittäjät tekevät hyvää työtä, varsinkin elokuvan kuvausten aikana kahdeksantoista ikäinen Winona Ryder, joka tukee Quaidin mahtavaa, hullua ja ilmeikästä roolia loistavasti. Pisteet siis sinnekin suunnalle, ja sanotaan nyt lopuksi vielä kerran, että Great balls of fire on erittäin hauska, hyvällä musiikilla siivitetty elämänkertapläjäys, jota suosittelen tylsien iltojen piristykseksi erittäin paljon.
