Tony Lip (Viggo Mortensen) saa töistä potkut tulisen temperamenttinsa vuoksi, joten hänen on etsittävä muita töitä. Muusikko Don Shirley (Mahershala Ali) tarjoaa hänelle kahdeksan viikon työpätkän missä Lip kuskaisi tätä eri paikkoihin keikkoja varten. Lip on aluksi vastahakoinen koska tämä tarkoittaisi pitkää poissaoloa kodista mutta koska Shirley tarjoaa hyvää palkkaa hän lopulta suostuu ja siitä alkaa kaksikon yhteiset seikkailut…
Green Book on elokuva siitä miten kaksi aluksi huonosti toimeen tulevaa ihmistä ystävystyvät vähitellen kun oppivat ymmärtämään toisiaan, ja kumpikin opettaa toiselle jotain. Ei kenties kaikista omaperäisin juoni mutta ei se haittaa koska tämä on tehty elokuvassa hyvin ja Viggo Mortensenin ja Mahershala Alin hahmojen välinen ystävystyminen on koskettavaa ja nostaa hymyn huulille. Kehut myös ohjaaja Peter Farrellylle siitä että elokuvassa on sopivassa määrin keventävää huumoria ja synkkyyttä mitkä tuovat tähän draama-elokuvaan juurikin sitä draamaa. Tässä kohtaa mainittakoon myös että elokuva perustuu ainakin suuremmalta osin tositapahtumiin eli Tony Lip ja Don Shirley ovat “oikeita” historian henkilöitä ja he oikeasti tunsivat toisensa.
Viggo Mortensen ja Mahershala Ali tekevät molemmat elokuvassa mainiota näyttelytyötä, ja heidän hahmojensa kemia tuntuu aidolta ja uskottavalta. Mortensen esittää hyväntahtoista mutta temperamenttista Tony Lipia, joka vaikuttaa aluksi kovin vihaiselta ja epävakaalta ihmiseltä mutta ulkokuoren alta paljastuu uskollinen ja suojeleva ystävä ja perheenjäsen, joka ei epäröi puolustaa lähimmäistään. Mahershala Ali taas näyttelee muusikko Don Shirleya, joka omaa tarkan etikettikäytöksen ja vaikuttaa aluksi kovin muodolliselta. Elokuvan edetessä kuitenkin hän alkaa näyttää enemmän tunteitaan, kun eri paikoissa näkee miten 1960-luvulla mustia ihmisiä syrjittiin aivan käsittämättömän systemaattisesti, edes ravintolaan ei päästetty syömään. Ja tämä rasismi ulottui valitettavasti myös arvostettuihin muusikoihin kuten Don Shirleyyn. Tämä rasismi näkyi erityisen hyvin muun muassa juurikin ravintolakohtauksessa, missä Don Shirleytä ei päästetty ravintolaan syömään vaikka olikin kutsuttu kyllä esiintymään sinne.
Tässä elokuvassa näytetään hyvin myös sitä että raha ja maine eivät todellakaan takaa onnellisuutta, joskus jopa päinvastoin. Elokuvan aikana näytetään miten Don Shirley oli kyllä tunnettu ja arvostettu muusikko, mutta se ei estänyt häntä kohtaamasta paljonkin itseensä kohdistuvaa rasismia ihonvärinsä vuoksi. Ja kohtauksissa missä hän kohtasi muita tummaihoisia ihmisiä näkyi miten moni tummaihoinen oli hänelle kateellinen eikä halunnut olla tämän kanssa tekemisissä, mikä teki Shirleyn erityisen yksinäiseksi: sekä tummaihoiset että valkoiset ihmiset syrjivät häntä. Tämä elokuva muistuttikin minua siitä miten valtavan rasistinen maailma oli 1960-luvulla. Tätä asiaa näytetään elokuvassa suhteellisen paljon mutta silti elokuva ei mene liian synkäksi vaan pitää tunnelman sopivana.
Green Book on mainio liikuttava draama-elokuva kahden henkilön välisestä ystävystymisestä, joka sai ainakin itselle hymyn huulille. Suosittelen tätä elokuvaa draama-elokuvien ystäville.
