Mainiota viihdettä ja jos pitää vanhoista komedioista, tämä kannattaa katsoa.

23.11.2005 20:43

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:the Major and the minor
Valmistusvuosi:1942
Pituus:100 min

Kadettiheila on mainio Billy Wilderin komedia, joka on yllättävän hyvin säilynyt yli 60-vuoden iästään huolimatta. Kaikki näkemäni Wilderin elokuvat ovat olleet hyviä ellei erinomaisia eikä tämäkään pettänyt.

Susan ?Susu? Applegate (Ginger Rogers) työskentelee “päänahanhoitajana” New Yorkissa, mutta saa tarpeekseen kun rikas asiakas herra Albert Osbourne (Robert Benchley) alkaa lähennellä. Hän yrittää palata kotiin pikku kaupunkiin, mutta junalipun hinta on noussut ja hän joutuu turvautumaan lasten lippuun, joka edellyttää, että hän muuntautuu 12-vuotiaaksi. Kumminkin matkalla kaksi konduktööriä saa selville, ettei Susu ole mikään 12-vuotias ja hän joutuu pakenemaan hyttiin, jonka sattuu asuttamaan majuri Phillip Kirby (Ray Milland). Mutkia matkaan tuo se, että Susu joutuu pysähtymään majuri Kirbyn kadettikouluun, jossa tämä on kouluttajana ja jonka johtajan tyttären Pamela Hillin (Rita Johnson) kanssa tämä on kihloissa. Ainoastaan Pamelan pikkusisko Lucy (Diana Lynn) tajuaa Susun oikean iän ja he ystävystyvät. Lisää mutkia tuo Susua piirittävät kadetit ja se, että Susu alkaa rakastua majuri Kirbyyn. Suurempia vaikeuksia on edessä, sillä Susun suurin ihailija kadetti Osbourne (Fr!ankie Thomas) on Albert Osbournen poika.

Täytyy myöntää, että Ginger Rogers ei mene läpi 12-vuotiaasta, mutta se ei olekaan pointti. Siitä huolimatta Rogers suoriutuu roolista kunnialla ja iästään huolimatta on siihen sopiva. Ray Milland tekee myös hyvää työtä ja Robert Benchley on hauska pettävänä puolisona. Lucyn ja kadettien esittäjät ovat lähellä oikeaa ikää, sillä Diana Lynn on 15-vuotias ja kadettien ikähaara menee noin 15-vuotiaasta 22-vuotiaaseen. Kadettiheila on oikeasti hauska ja siinä on ripaus romantiikkaa. Kannattaa ottaa huomioon, että se on tehty 40-luvulla ja se, että maailma oli “viattomampi” silloin. Käsikirjoitus pelaa ja ohjaus on varmalla kädellä toteutettu, sillä olihan Wilder kynäilemässä tätä ja vastasi ohjauksesta.

Kadettiheila on hauska huoleton komedia ja erinomaista viihdettä. Siihen ei ehdi kyllästyä eikä se ole pituudella pilattu. Rogersin ja Millandin kemiat toimii ja näyttelijät ovat muutenkin erinomaisia. Pieni maininta, että Susun äitiä esittää Ginger Rogersin äiti Lela Rogers ja D!iana Lynn näytteli myös elokuva ?uusintaversiossa? Hassu parturi, jonka pääparina olivat Jerry Lewis ja Dean Martin. Tiivistettynä Kadettiheila on mainiota viihdettä ja jos pitää vanhoista komedioista, tämä kannattaa katsoa.

nimimerkki: LeffaPopcorn

Arvosteltu: 23.11.2005

Lisää luettavaa